Ensi keväänä voimaan astuvaksi kaavailtu uusi vuosilomalaki takaa lomaoikeuden kaikille. Työnantajamaksut nousevat jonkin verran, kun lyhytaikaisistakin työsuhteista kertyy lomakorvauksia.

- Yrittäjien kannalta uusi laki ei silti ole mikään suuri mörkö, kyllä tässä on ajateltu ennen muuta tasa-arvoa työelämässä, työsuhdeasioihin erikoistunut asianajaja Heikki Tommila asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruohola Oy:stä sanoo.

Parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä oleva laki tullee voimaan 1.4.2005. Se korvaa vuodelta 1973 olevan vuosilomalain sekä virkamiesten vuosilomasäädökset. Lain tarkoituksena on turvata jokaiselle työtä tekevälle oikeus neljän viikon kesälomaan.



[191_asiana.jpg]



Uutta vuosilomalakia on tarkoitus soveltaa kaikkeen, sekä työsuhteessa että virkasuhteessa tehtävään työhön. Lomaa ansaitaan kuten ennenkin työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka sopimuksen mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin sääntö koskee niitä, jotka tekevät kuukaudessa työtä alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia.

- Lomaoikeus syntyy nyt myös niille, jotka ovat töissä vain silloin tällöin, esimerkiksi myyjille tai esittelijöille, jotka työskentelevät messujen tai markkinoiden ajan. Oikeus lomaan tulee myös kotoa käsin työskenteleville ja yrittäjän perheenjäsenille, mikäli yrittäjän palveluksessa ei ole muita työntekijöitä. Oleellista on se, että työsuhteen määritelmä täyttyy; työtä tehdään työnantajan alaisuudessa ja valvonnassa, Tommila sanoo.



Työhön verrattavia päiviä lisää



35 tunnin säännön piiriin kuuluvan tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkan laskentamalli muuttuu. Uuden lain mukaan siihen lisätään laskennallisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä tilapäisestä hoitovapaasta ja pakottavasta perhesyystä johtuvasta poissaoloajasta saamatta jäänyt palkka. Laskennallisesti otettaisiin huomioon myös sairaus- ja kuntoutuspoissaolon ajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt palkka tiettyyn rajaan asti.

Peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa lomaetuuksia voidaan työsuhteen päättyessä sopimuksin siirtää pidettäväksi seuraavassa työsuhteessa.



Osan lomasta voi muuttaa lyhennetyksi työajaksi



Työnantaja saa edelleen määrätä loman ajankohdan. Vuosilomasta 24 päivää on sijoitettava lomakaudelle ja sen ylittävä osa on annettava ennen seuraavan lomakauden alkua. Uutta laissa on se, että yhteisellä sopimuksella vuosiloman 12 päivää ylittävä osa voidaankin siirtää pidettäväksi seuraavalla lomakaudella. Loman säästömahdollisuuksia lisätään muutenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voisivat sopia 18 päivää ylittävän loman osan pitämisestä myöhemmin säästövapaana.

- Työntekijän aloitteesta voidaan lisäksi sopia niin, että 24 arkipäivää ylittävä loman osa pidetään lyhennettynä työaikana esimerkiksi siten, että koko viikon työaika käytetään kahdessa viikossa lyhennettynä työaikana. Tällä lainsäätäjä pyrkii helpottamaan esimerkiksi pienten koululaisten vanhempien tilannetta, Heikki Tommila sanoo.

Uusi laki antaa aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia poiketa siitä valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia ottaa eri alojen erityispiirteet huomioon lomajärjestelyissä.

Kiistelty viides lomaviikko voitaisiin uuden lain mukaan pit?? lyhennettyn? ty?aikana, asianajaja Heikki Tommila sanoo.

Pirkko Varjo