- Kun asiakas toteaa, että ”nämä kiinalaiset hoitajat tuovat auringon tullessaan” niin silloin tuntee tehneensä jotain hyvin ja oikein, sanoo Suomen Henkilöstöpooli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Toponen. Suomen Henkilöstöpooli Oy järjestää suomalaisille yrityksille koulutettua työvoimaa Kiinasta. - Viime aikoina suurin tarve on ollut hoitoalalla, Toponen kertoo.

Marraskuussa 2007 ystävä houkutteli Toposen mukaansa Kiinaan kymmeneksi päiväksi. Toposen energisellä otteella lomareissu muuttui kuitenkin työmatkaksi ja miehet tapasivat matkan aikana lukuisia eri toimialojen edustajia, jotka tekevät kauppaa tai huolehtivat yhteyksistä Suomen ja Kiinan välillä.

- Kiinalainen kulttuuri ja yritystoiminta tekivät vaikutuksen, Toponen kertoo. - Matkan jälkeen syntyi ajatus tuoda Kiinasta Suomeen pihakoristeita ja muuta puutarharakentamiseen liittyvää tavaraa, koska Kiinasta löytyi valtavasti taidokkaasti tehtyjä kiviesineitä.

- Kun puhuin suomalaisen puutarha-alan yrittäjän kanssa ideastani, hän ehdotti, että piharakentamistarvikkeiden lisäksi kannattaisi tuoda myös kiinalaisia työntekijöitä. Viime vuonna perustettiin sekä Suomen Vihernikkarit Oy että Suomen Henkilöstöpooli Oy. Vihernikkaiden toimiala on puutarharakentaminen ja Henkilöstöpoolin tarkoitus oli huolehtia ammattinsa osaavista alan työntekijöistä.

Toponen jatkoi verkostoitumistaan ja löysi Prokura Oy:n, suomalaistaustaisen yrityksen, joka toimii Kiinassa ja tuntee kiinalaisen kulttuurin ja bisnes-maailman. Yritysten keskinäinen työnjako toteutettiin siten, että Prokura hoitaa kaiken Kiinassa tapahtuvan järjestelytyön. Tähän mennessä suomalaisiin yrityksiin on välitetty 70 kiinalaista työntekijää. Vaihtoehtoisesti suomalaiset yritykset voivat käyttää myös Henkilöstöpoolin kiinalaista vuokratyövoimaa.

- Vajaa vuosi sitten päätimme ryhtyä kouluttamaan kiinalaisia sairaanhoitajia ja viime kesän jälkeen pääpaino onkin ollut nimenomaan hoitoalan ammattilaisten välittämisessä suomalaisiin alan yrityksiin, Toponen kertoo. - Sairaanhoitajilla on Kiinassa hankittu 3-5 vuoden peruskoulutus, jonka lisäksi he opiskelevat kuusi kuukautta Suomen kieltä ja eurooppalaista sairaanhoitoa.

Työyhteisö olisi tylsempi ilman Helmiä ja Eevaa

Gu Min Hui ja Zhang Xiao Jing tunnetaan Liedon yksityisessä hoitokodissa paremmin nimillä Eeva ja Helmi. Mustatukkaiset hymyilevät tytöt kertovat olleensa Suomessa viisi kuukautta ja sanovat auttavansa hoitokodin asukkaita pukeutumaan, vaihtavat vaippoja, tarjoilevat ruokaa ja auttavat suihkussa. Tytöt kertovat työtehtävistään kohtuullisella suomen kielellä.

Kaksi päivää kuukaudessa Helmi ja Eeva opiskelevat Turun Ammatillisessa Aikuiskoulutuskeskuksessa. - Oppisopimuskoulutus kestää vuoden ja sen jälkeen he saavat suoritettua suomalaisen lähihoitajan näyttötutkinnon, kertoo hoitokotiyrittäjä Kalle Junnila. - Sen jälkeen lääninhallitus antaa luvan palkata heidät vakituiseen työsuhteeseen.

- Vanhukset tai muut hoitokodin asukkaat eivät ikinä suhtaudu varauksella maahanmuuttajiin, vaan he ovat uteliaita ja kiinnostuneita. Helmin ja Eevan vaikutus työyhteisöön ja asukkaisiin on yksinomaan myönteinen ja he ovat innostuneita oppimaan, kertoo Junnila. - Tämä työyhteisö olisi paljon köyhempi ja tylsempi ilman maahanmuuttajia. Meillä on 60 työntekijää, joista kymmenen on maahanmuuttajia. Kiinalaisten lisäksi meillä on työssä myös kurdeja ja thaimaalaisia, osa heistä on jo toisen polven työntekijöitä.

Ei halpatyövoimaa

- Nämä kiinalaiset työntekijät eivät ole halpatyövoimaa, Toponen korostaa. - Kaikille maksetaan vähintään voimassa olevan työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa ja työntekijät maksavat veronsa ja muut velvoitteensa. Suomalainen työnantaja määrittää millaista työvoimaa tarvitsee ja me etsimme sen mukaan sopivat henkilöt. Ne, jotka tänne tulevat, tulevat tekemään töitä, töitä ja töitä, korostaa Toponen.

- Vaikka monissa suomalaisissa yrityksissä joudutaan irtisanomaan työvoimaa taloudellisen taantuman vuoksi, on hoitoalalla jatkuvasti valtava määrä avoimia työpaikkoja, Toponen sanoo. - Lisäksi kiinalaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti esimerkiksi vanhusten kunnioittaminen ja heistä huolehtiminen. Hoitoalan ammatille omistautuminen on aitoa ja myös asiakkaat ja potilaat ovat huomanneet sen. Työntekijöiden motivaatio on todella korkea.

- Kun ensimmäiset puutarha-alan työntekijät aloittivat työt, heille oli annettu tehtäväksi kaivaa kuoppia istutettavia puita varten. Työnjohtaja oli puoli tuntia poissa ja sillä aikaa kiinalaiset olivat kaivaneet kuopat innoissaan niin syviksi, että työnjohtajan mukaan iltaan mennessä he olisivat päätyneet Kiinaan saakka, Toponen kertoo.

Kiinalaiset työntekijät tulevat EU-alueen ulkopuolelta ja se, että he pääsevät Suomeen ja saavat oleskeluluvan on tiukan seulan ja prosessin takana. Kaikkien rikosrekisteri tutkitaan, kaikilta vaaditaan terveysselvitykset ja seula on muutenkin tarkka. Työvoimaa rekrytoivan yrityksen pitää Kiinassa olla valtion hyväksymä. Tällä hetkellä 9 sairaanhoitajaa odottelee oleskelulupapäätöstä ja huhtikuussa alkaa seuraavien 30 kiinalaishoitajan kouluttaminen Suomen oloihin.

- Helmi ja Eeva ovat sopeutuneet työyhteisöön hyvin, sanovat hoitokotiyrittäjät Kalle ja Anniina Junnila. Vas. Tero Toponen.