Salossa velloo keskustelu jätemarkkinoista. Valtuuston on päätettävä, huolehtivatko jätteistä yksityiset yritykset vai kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Rouskis.

Jatkuuko sopimusperusteinen järjestelmä vai siirrytäänkö kaupungin järjestämään keskitettyyn malliin. Jälkimmäisessä Rouskis jakaisi urakat edullisimman tarjouksen tehneelle kuljetusyrittäjälle alueittain.

Yrittäjät ennakoivat, etteivät pienet pärjää keskitetyssä kilpailutuksessa. Sekalaista yhdyskuntajätettä ajavan Salon Jätehuollon ja jätteitä käsittelevän Salon Hyötykäytön toimitusjohtaja Esa Brandt painottaa sopimusperusteisen mallin olevan yhteiskunnalle edullisempi vaihtoehto.

Yritys on panostanut jätteiden jälleenkäsittelylaitteisiin. – Jätteiden hyötykäyttöä tulee voida edelleen kehittää laki- ja säännöshierarkian mukaiseen malliin. Suomessa 60 prosenttia haudataan edelleen maahan, ja vain 40 prosenttia kiertää. Olemme Euroopan mittakaavassa pudonneet jätteiden jatkokäsittelyä tarkastellen kymmenessä vuodessa sijalta neljä sijalle yksitoista, Brandt kertoo.

Painaako raha vai ympäristö

Brandt näkee kaatopaikkojen paisuneen sen kaltaisiin mittoihin joita yrittäjä ei ymmärrä. – Rouskiksen rahavirta tulee vaa’an kautta. Siitä saadulla rahalla ylläpidetään jäteasemaa. Vapaaehtoisesti toimintoja ei suostuta supistamaan kuten yrittäjät joutuvat tekemään.

Kilpailutushaasteeseen 20 henkilöä työllistävä Salon Jätehuolto ei katso kykenevänsä isojen toimijoiden rinnalla vastaamaan. Toimitusjohtaja muistuttaa, että pk-yrittäjistä alalla on kymmenessä vuodessa pudonnut yli puolet pelistä pois.

- Me kuitenkin teemme juuri sitä, mitä EU ja Suomen jätelaki haluaa. Ympäristöministeriön asettamana tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä kaatopaikalle joutuisi enää 20 prosenttia jätteestä. Marraskuussa tekemämme asiakaskyselyn mukaan 97,6 prosenttia asiakkaista haluaa itse päättää, kuka roskia käsittelee, Brandt selvittää.

Ympäristöyritysten liiton toimitusjohtaja Katri Penttinen ihmettelee, miksi Salon toimiva jätehuolto pitäisi purkaa. Hän painottaa myös, ettei kuntien laitoksissa ole näin suoraa ja toimivaa talousvastuuta.

- Sopimusperusteisella mallilla Suomeen saataisiin jätehierarkiaa toteuttava jätehuolto. Yritykset pystyvät joustavampiin ja innovatiivisempiin ratkaisuihin, ja työntekijät solmisivat pysyvämpiä työsuhteita. Siitä kiittäisivät luonto, EU ja kuluttajan lompakko, Penttinen toteaa.

Toimitusjohtaja Esa Brandt seuraa kun autonkuljettaja Harri Kiviranta ja auton apumies Eero Brandt kippaavat roskat autoon.

Autonkuljettaja Harri Kiviranta vaihtoi vauhdissa muutaman sanan toimitusjohtaja Esa Brandtin kanssa.

Anna-Silja Suutarinen