Salon jätteistä kilpaillaan

Salossa velloo keskustelu jätemarkkinoista. Valtuuston on päätettävä, huolehtivatko jätteistä yksityiset yritykset vai kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Rouskis.

Jatkuuko sopimusperusteinen järjestelmä vai siirrytäänkö kaupungin järjestämään keskitettyyn malliin. Jälkimmäisessä Rouskis jakaisi urakat edullisimman tarjouksen tehneelle kuljetusyrittäjälle alueittain.

Yrittäjät ennakoivat, etteivät pienet pärjää keskitetyssä kilpailutuksessa. Sekalaista yhdyskuntajätettä ajavan Salon Jätehuollon ja jätteitä käsittelevän Salon Hyötykäytön toimitusjohtaja Esa Brandt painottaa sopimusperusteisen mallin olevan yhteiskunnalle edullisempi vaihtoehto.

Yritys on panostanut jätteiden jälleenkäsittelylaitteisiin. – Jätteiden hyötykäyttöä tulee voida edelleen kehittää laki- ja säännöshierarkian mukaiseen malliin. Suomessa 60 prosenttia haudataan edelleen maahan, ja vain 40 prosenttia kiertää. Olemme Euroopan mittakaavassa pudonneet jätteiden jatkokäsittelyä tarkastellen kymmenessä vuodessa sijalta neljä sijalle yksitoista, Brandt kertoo.

Painaako raha vai ympäristö

Brandt näkee kaatopaikkojen paisuneen sen kaltaisiin mittoihin joita yrittäjä ei ymmärrä. – Rouskiksen rahavirta tulee vaa’an kautta. Siitä saadulla rahalla ylläpidetään jäteasemaa. Vapaaehtoisesti toimintoja ei suostuta supistamaan kuten yrittäjät joutuvat tekemään.

Kilpailutushaasteeseen 20 henkilöä työllistävä Salon Jätehuolto ei katso kykenevänsä isojen toimijoiden rinnalla vastaamaan. Toimitusjohtaja muistuttaa, että pk-yrittäjistä alalla on kymmenessä vuodessa pudonnut yli puolet pelistä pois.

- Me kuitenkin teemme juuri sitä, mitä EU ja Suomen jätelaki haluaa. Ympäristöministeriön asettamana tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä kaatopaikalle joutuisi enää 20 prosenttia jätteestä. Marraskuussa tekemämme asiakaskyselyn mukaan 97,6 prosenttia asiakkaista haluaa itse päättää, kuka roskia käsittelee, Brandt selvittää.

Ympäristöyritysten liiton toimitusjohtaja Katri Penttinen ihmettelee, miksi Salon toimiva jätehuolto pitäisi purkaa. Hän painottaa myös, ettei kuntien laitoksissa ole näin suoraa ja toimivaa talousvastuuta.

- Sopimusperusteisella mallilla Suomeen saataisiin jätehierarkiaa toteuttava jätehuolto. Yritykset pystyvät joustavampiin ja innovatiivisempiin ratkaisuihin, ja työntekijät solmisivat pysyvämpiä työsuhteita. Siitä kiittäisivät luonto, EU ja kuluttajan lompakko, Penttinen toteaa.


Toimitusjohtaja Esa Brandt seuraa kun autonkuljettaja Harri Kiviranta ja auton apumies Eero Brandt kippaavat roskat autoon.



Autonkuljettaja Harri Kiviranta vaihtoi vauhdissa muutaman sanan toimitusjohtaja Esa Brandtin kanssa.

Anna-Silja Suutarinen

Julkaistu 04/2009        
Turun Timanttisahaus Oy

Turun Timanttisahaus Oy

Timanttiporaus, Timanttisahaus

Viikon luetuimmat uutiset

Kokouspalvelut

Viking Line

PL 265, Turku

www.vikingline.fi

Amorella klo 08:45. Kokoustiloja 12 (10-180 hlöä), Auditorio 180 hlöä. Kokoustilojen kapasiteetti yht. n. 400 hlöä. Monitoimitila Panoraama messu- ja näyttelykäyttöön (max 200, istumapaikat 140) Useita ravintoloita, saunaosasto. Viking Grace klo 20:55. Kokoustiloja 11 (6-230 hlöä) Auditorio 230. Kokousosaston kokonaiskapasiteetti yht. n. 400 hlöä. Kuvaa ja ääntä on mahdollista välittää useaan kokoushuoneeseen ja Club Vogueen samanaikaisesti. Useita ravintoloita, Spa osasto. Ryhmille omaa erikoisohjelmaa – kysy lisätietoja.

Lue uusin näköislehtemme

06-07/2021



Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti
to 17.06.2021


Seuraa meitä somessa