Kevät saa aina tällaisen, ei-niin –viherpeukalon kaupunkilaisenkin, haikailemaan oman maapalan perään: saisi edes katsella kun narsissit ja krookukset nousevat ihan omia aikojaan mullasta.

Toisaalta on taas ihmisiä, joille puutarhanhoito on täysin luonteva harrastus. Kiskolainen yrittäjä Juha Punta on eräs heistä. Lapsuuden rikkaruohojen kitkentä unohtui jo ensimmäisen kesämökin myötä, jonne piti saada tietysti saada kasvimaa.

- Parhaimmillaan minulla oli siellä Kiikalassa 40 eri sorttia yrttejä ja muita kasviksia – ja jopa pieni pläntti vehnää, josta leivottiin tosi hyvää leipää, Punta muistelee. – Nyt ei ole ollut enää aikaa sellaiseen kasvimaahan. Kasvatan vain vähän porkkanoita ja uusia perunoita, avovaimollani Paulalla on lisäksi yrttejä ja kukkia.

Nykyään Juha Punta isännöi Kiskossa vanhaa taloa, jonka puutarhanhoidossa kyllä riittää sarkaa. – Tässä on hehtaarin tontti, joten pelkästään ruohonleikkuuseen menee useita tunteja. Olenkin aina yrittänyt palkata poikia siihen hommaan.

Punta osti talon 90-luvun alussa, ja puutarha oli silloin aikamoista haapaa kasvavaa rämeikköä. – Täällä oli vissiin tehty jonkinlaista puutarhanhahmotelmaa 70-luvulla, sen näkee pensaiden osalta, mutta sitten se oli jäänyt. Talossa oli toiminut ravintola, ja se piti kunnostaa myös.

- Olen nyt pikkuhiljaa raivannut tonttia ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Tavoitteena on suht koht helppohoitoinen puutarha, jota olisi kaunis katsella. Kukkapenkkejä on siellä täällä, ja noita haapoja olen karsinut muitten puitten tieltä. Puitten kesken täytyy löytää sopiva tasapaino. Täällä kasvaa mm. saarnia, tammia, vuorijalavaa, vaahteraa ja tietysti koivuja.

Punta nauttii puutarhan luonnonmukaisuudesta. – Jossakin kohdissa tonttia kasvaa itsestään levinneitä kukkia, enkä aja ruohoa sieltä. Jää samalla myös jäniksille ja muille eläimille vähän suojaa.

- Täällä liikkuu fasaanien, jänisten ja kettujen lisäksi mm. peuroja, jotka käyvät talvella syömässä lintulaudalta. Tuossa alkaa aika synkkä metsä heti tontin reunalta, hän selittää.

Kiireiselle yritysjohtajalle puutarha on ollut rentouttava harrastus ja hyvää luontaista liikuntaa. – Joskus on ollut stressiä siitä, ettei ole ehtinyt tehdä siellä mitä olisi pitänyt. Mutta toisaalta, eihän se tuosta mihinkään karkaakaan.

Seuraavaksi Juha Punta haaveilee kasvihuoneen rakentamisesta. – Sen kun laittaisi tuohon maakellarin päälle, niin se olisi sopivan lähellä, hän suunnittelee.

Kuvanveistäjä Rafael Saifulinin varta vasten tähän pihaan suunnitteleman patsasneidon ruusu on samalla kesäisin toimiva pieni suihkulähde.

Jokakeväistä kukkaloistoa Juha Puntan puutarhassa. Kuva Paula Rauman.

Anneli Perkiö