Taantuma on iskenyt Suomessa ensimmäisten joukossa vahvasti kansainväliseen teknologiateollisuuteen. Tuotanto on keskittynyt suurelta osin investointituotteisiin, jotka menevät pääosin vientiin. Tämän vuoksi kansainvälisen investointilaman vaikutukset näkyvät heti myös meillä.

Uusien tilausten määrä tippunut

Teknologiateollisuudella on vahvan tilauskannan ansiosta riittänyt vielä töitä, mutta uusien tilauksien määrä on romahtanut.

- Suomalaisella teknologiateollisuudella on takana kuusi älyttömän hyvää vuotta. Sekä liikevaihto että henkilöstömäärä ovat kasvaneet viime vuosien aikana, kertoo asiantuntija Teppo Virta Teknologiateollisuus Ry:stä. Yrityksissä on edelleen töitä, koska tilauksia on ollut vielä paljon sisällä. Tämä on pehmentänyt teollisuuden reaktiota lamaan.

- Uusien tilauksien määrä on kuitenkin romahtanut puoleen vuodentakaisesta ja työtkin vähentyvät siis lähitulevaisuudessa. Myös tarjouspyyntöjä tulee selvästi vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan, Virta selittää.

Lasku on iskenyt Varsinais-Suomeen vähän hitaammin, koska meriteollisuuden alihankkijoilla on vielä riittänyt paljon töitä. Muuten Varsinais-Suomen tilanne ei Virran mukaan juuri poikkea koko Suomen tilanteesta.

Tilanteen kehittymisen ennustaminen on Virran mukaan hankalaa. Yli vuoden päähän tehdyt ennusteet ovat enemmänkin arvauksia.

- Kansainvälisillä markkinoilla, joista olemme täysin riippuvaisia, ei ole vielä mitään todellista positiivista viestiä nähtävillä, Virta kertoo.

Sopeuttamista ja kilpailukyvyn parantamista

Tällä hetkellä yritysten on selviytyäkseen tärkeintä hoitaa kaksi asiaa:

- Ensinnäkin on kyettävä riittävän nopeasti sopeuttamaan kustannukset vastaamaan taloudellista tilannetta, kun tulot pienenevät. Ja toiseksi, täytyy miettiä, miten hiljaisemman ajan voi hyödyntää, jotta yritys olisi entistäkin kilpailukykyisempi, kun kauppa elpyy, Virta sanoo.

Sopeuttaminen on monissa yrityksissä aloitettu jo lomautuksilla. Kapasiteettien leikkaaminen ja irtisanomiset on Virran mukaan ollut kokonaisuudessaan hyvin vähäistä.

Kilpailukyvyn kannalta sen sijaan korkea osaaminen on tärkeintä. Esimerkiksi oman henkilöstön kouluttaminen ja yhteistyö oppilaitosten kanssa takaavat osaavan työvoiman saannin jatkossakin.

- Valistuneimmissa yrityksissä on myös alettu jo miettiä, miten yritys positioi itsensä markkinoille laman jälkeen. Kansainvälisessä kilpailussa maailma ei ole laman jälkeen samannäköinen kuin ennen tätä lamaa, Virta sanoo.

- Kilpailusta tulee äärettömän kovaa, kun matalasuhdanteesta lähdetään nousuun. Kun Euroopan kaikki tuotantolaitokset ovat ensin ilman töitä, ja kun töitä sitten alkaa tulla, kilpailusta tulee armotonta, hän jatkaa.

Konkurssit eivät vielä lisääntyneet

Virran mukaan konkurssien lisääntymistä ei ole vielä nähtävissä. Usean vuoden hyvän jakson jälkeen yritykset ovat vakaassa tilassa ja vanhoja tilauksia on edelleen sisällä.

- Pitkittyessään lama saattaa kuitenkin johtaa konkursseihin. Kaikki yritykset eivät välttämättä kykene selviytymään, Virta sanoo.

Suomalaisten sisämarkkinoiden elvytyksellä ei Virran mukaan ole summana suurta vaikutusta vientialalle, mutta yrityskohtaisesti sillä voi olla ratkaiseva merkitys.

- Teknologiateollisuudella on vahvan tilauskannan ansiosta riittänyt vielä töitä, mutta uusien tilauksien määrä on romahtanut, sanoo Teknologiateollisuuden asiantuntija Teppo Virta.

Emmi Harju