- En tiedä, pystyiskö ulkopuolinen hallituksen jäsen nostamaan pk-yrityksen lamasta, mutta ryhtiä ja strategia-ajattelua hän varmasti toimintaan toisi, sanoo Olavi Johansson, Hallituspartnerit Turku ry:n sihteeri.

- Esimerkiksi siinä tilanteessa, kun yritys tarvitsee ulkopuolista rahoitusta, voi hallituksen asiantuntijajäsen hyvinkin olla merkittävällä tavalla vaikuttamassa myönteisen rahoituspäätöksen syntymiseen, sanoo Juha Immonen, yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.

Hallituspartnerit Turku ry:ssä on aloitusvaiheessa 11 jäsentä.

- Hallituspartnerien tavoitteena on auttaa varsinaissuomalaista yrityselämää pärjäämään paremmin, Immonen sanoo ja korostaa, että yhdistys on itsenäinen, aatteellinen ja riippumaton, kokeneista asiantuntijajäsenistä koostuva.

Juha Immonen toimii Romana Management Oy:n suorahakukonsulttina ja Olavi Johansson on jäänyt 25-vuotisen toimitusjohtajakautensa jälkeen eläkkeelle.

Välttämätön paha vai kehittämisen resurssi?

Pienyrityksen hallituksen jäsenten valintaan ei yleensä juurikaan kiinnitetä huomiota. Nimeäminen on useimmiten välttämätön byrokraattinen paha, joka on hoidettava alta pois, jotta toiminta saadaan alkuun.

Useissa yrityksissä tilitoimisto valmistelee pakolliset hallituksen kokoukset eikä yrityksen asioita liiemmin pohdita. Tehdyn selvityksen mukaan vain neljännes yrityksistä järjestää strategiapäivän vuosittain ja vain viidenneksellä hallituksista on edes jonkinlainen vuosisuunnitelma.

- Hallitusta ei ole totuttu näkemään yrityksen kehittämisen resurssina, Immonen sanoo.

Perheyritysten hallituksissa istuu yleensä sen verran jäseniä mitä osakeyhtiölaki edellyttää. Useimmiten he ovat omistajayrittäjän perheenjäseniä. Tästä syystä myöskään hallituksen jäsenille maksettavien palkkioiden suuruutta ei ole jouduttu pohtimaan.

- Ulkopuoliselle hallituksen jäsenelle on luonnollisesti korvattava jotakin siitä asiantuntemuksesta ja vastuusta, minkä uusi jäsen hallitukseen tuo. Tämä on kuitenkin merkittävästi halvempi vaihtoehto kuin konsultin palkkaaminen yritykseen, Immonen vertaa.

- Eivätkä nämä yhdistyksemme jäsenet tai muut hallituspartnerit tätä tehtävää rahan takia hoida, Johansson täydentää. - Kyllä meidän tavoitteenamme on ennen kaikkea osaamisen ja kokemuksen jakaminen sekä maakunnan pienyritysten toiminnan tukeminen.

Niissä yrityksissä, joissa hallitustyöskentelyyn on päätetty panostaa, on hallituksen jäsenten tärkeimmiksi osaamisalueiksi katsottu yritystalouden ja rahoituksen hallinta. Toisella sijalla on strategiatyöskentely ja kolmantena pk-yrityksen toimintatapojen tunteminen. Myös hallituksen jäsenten verkostoituminen ja sen hyödyntäminen katsotaan tärkeäksi yrityksen kehittämisresurssiksi. Yrittäjien mielestä hallituksen jäsenen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat yhteistyökykyisyys ja sitoutuneisuus, eli että on käytettävissä myös kokousten välillä, kertoo Kauppakamarin tekemä selvitys.

- Yrittäjä osaa yleensä aina oman bisneksensä, käytännön tuntuma on hyvä, mutta strategioita tai liikeidean kantavuutta ei juuri koskaan ole syvemmin mietitty. Ulkopuolinen hallituksen jäsen uskaltaa parhaimmillaan esittää oikeat kysymykset, jotka auttavat yrittäjää kehittämään yritystään oikeaan suuntaan, Johansson kuvailee hallituksen jäsenen tehtävää. - Yrittäjät hinnoittelevat usein tuotteensa kustannusperusteisesti eivätkä huomaa, että markkinahinta voisi olla merkittävästi korkeampi, Johansson antaa esimerkin niistä huomioista, joita hallituksen jäsen voisi yrittäjän eduksi tehdä.

Laajentuminen ulkomaille tai sukupolvenvaihdos

Ne yritykset, joissa hallitusta on vahvistettu yhdellä tai useammalla ulkopuolisella asiantuntijajäsenellä, ovat olleet tyytyväisiä ja poikkeuksetta sitä mieltä, että järjestelystä on ollut hyötyä.

- Esimerkiksi siinä tilanteessa, kun yritys lähtee laajentamaan teollista toimintaa ulkomaille joko myynnin tai valmistuksen osalta, on arvokasta saada ulkopuolisen osaajan näkemys siitä mitä yrityksen kassavirralle ja muulle toiminnalle merkitsee yhtäkkinen kasvu, Immonen sanoo.

- Sukupolvenvaihdostilanne on toinen hetki, jolloin ulkopuolisesta hallituksen jäsenestä on erityisen paljon hyötyä, Johansson täydentää. - Kun yrittäjäomistaja on yli 50-vuotias ja lapset eivät yritystä halua jatkaa, joudutaan miettimään lopetetaanko yrityksen toiminta vai myydäänkö se.

Tehtävänsä osaavan hallituksen jäsenen mielestä myyminen on varteenotettava vaihtoehto.

- Sehän on oikea hetki saada viimeinen yrittäjävoitto, Johansson selostaa. - Jos ei potentiaaliselle ostajalle ole näyttää muuta kuin tuloslaskelma ja tase, ei kaupanteko ole helppoa eikä ole varsinaisesti mitään myytävää. Pitää osata kertoa, mikä on perimmäinen yrityksen olemassaolon idea ja menestystekijä. Tämän asian määrittelyssä ulkopuolinen hallituksen jäsen on arvokas apu.

Yrittäjä on usein tottunut luottamaan tilitoimistoonsa ja antanut taloushallintonsa ja verosuunnittelun ammattilaisen hoidettavaksi, jotta voisi itse keskittyä siihen, minkä parhaiten osaa. Rutiinit tulevat hoidettua hyvin ja täsmällisesti, mutta prosessinomaisuus ja tulevaisuuden suunnittelu jäävät sivuun. Hallituksen jäsen pystyy usein katsomaan yritystä kokonaisuutena ja miettimään yritystoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksia paremmin kuin itse yrittäjä, joka on kiinni arjen rutiineissaan.

Yrittäjä on aina päätöksentekijä

- Riskiä ei ulkopuolisen hallituksen jäsenen mukaan ottamisessa ole, Johansson korostaa. - Yrittäjä on kuitenkin aina se, joka päätökset tekee ja hallituksen tehtävänä on aina omistajan edun valvominen. Hallituksen jäsenestä pääsee myös tarvittaessa melko helposti eroon.

Hallituspartnerit ry tarjoaa apuaan sopivan osaajan löytämiseksi pk-yrityksen hallitukseen. Yhdistyksellä on yhteensaattajan rooli, yrittäjä itse tekee valinnan. Hallituksiin kysytään eniten kokeneita yritysjohtajia, usein pitkän uran tehneitä, jo eläkkeelle päätyneitä osaajia, joilla on edelleen paljon annettavaa. Useimmat yhdistyksen jäsenistä ovat suorittaneet Kauppakamarin HHJ-tutkinnon (Hyväksytty Hallituksen Jäsen).

Myös edelleen yritystoiminnassa mukana oleva henkilö voi ryhtyä hallitusammattilaiseksi. Kilpailevan yrityksen hallituksessa ei kuitenkaan pidä eikä voi istua. Turun alueen yhdistyksen jäsenet ovat liike-elämässä uransa tehneitä kokeneita henkilöitä. Ikä ja pitkä kokemus ovat eduksi, mutta yhdistyksen jäsenyys ei ole välttämätön edellytys, jotta voisi ryhtyä pienyrityksen hallituksen asiantuntijajäseneksi.

- Kun yrittäjän halu ja into tuloksen tekemiseen ovat kasvussa, kannattaa sparraaja ottaa, Olavi Johansson sanoo.