1970-luvulla Paattisilla oli pieniä kasvihuoneita vähän joka talossa. Niissä kasvatettuja tomaatteja käytiin sitten myymässä Turun torilla. Tämä oli tilanne, kun Iiris ja Kauko Oksanen ostivat Koiviston tilan vuonna 1971 ja alkoivat viljellä – salaattia.

- Sitä ihmeteltiin silloin: että pelkästään salaattia! Salaatti oli silloin uusi kasvi, Iiris Oksanen muistelee. Pariskunta oli kuitenkin sinnikäs. Molemmat olivat olleet vieraalla töissä ja toivoneet saavansa oman paikan. Kauko Oksanen oli puutarhuri ammatiltaankin.

Alussa Oksaset kasvattivat salaattia tomaatin alla penkissä, mutta pian siirryttiin pelkästään salaatin viljelyyn. Myyntiin he eivät käyttäneet aikaa, vaan salaatti meni tukkukauppaan.

Vaikka alku olikin hankalaa, mm. energian hinta nousi huimasti 70-luvun energiakriisin vuoksi, yritys lähti hyvin käyntiin. Suomen kansa oppi syömään salaattia.

- Kun on tarpeeksi hullu ja tekee vaan töitä, niin kyllä se sujuu. Pojat saivat olla mukana töissä pienestä pitäen, Iiris Oksanen kertoo. Nykyään pojat, Tapani ja Juha, ovat yrityksessä osakkainakin. Tapanilla tosin on oma puutarha-alan yritys Askaisissa, joten Juha on tällä hetkellä Oksasen Puutarhan toimitusjohtaja.

Yritys työllistää noin 30 työntekijää ympäri vuoden. Lasin alla on viljelyksiä yhteensä 2,2 hehtaaria ja koko ajan tulee lisää, samalla kun kasvihuoneita uudistetaan ja ajanmukaistetaan muutenkin.

Lajikkeet ja viljelytavat ovat kehittyneet kovasti sitten Oksasen Puutarhan alkuaikojen. 1980-luvun loppupuolella siirryttiin vähitellen keinovalaistukseen ja ympärivuotiseen viljelyyn. Ja maapohjalla kasvatetusta keräsalaatista on menty kokonaan ruukkusalaatin viljelyyn.

Lajejakin on huimasti enemmän: jääsalaattia, tammenlehti-, lollo-rosso-, jää- ja roomansalaattia, rucolaa, suolaheinää, yrttejä. Vuositasolla viljelyksiltä lähtee 9 miljoonan ruukkua tukkuliikkeiden kautta ympäri Suomea.

Oli lähes itsestään selvää, että Juha Oksasesta tuli yritykseen jatkaja. Hän on koulutukseltaan hortonomi ja hänen vaimonsa Marjo puutarhuri-agrologi. Perheyrityksen – tosin vielä kaukaisen hämärän peitossa oleva - tulevaisuus lepää pariskunnan kolmen pojan harteilla.

- Ei tiedä mitä heitä tulee, mutta luulisi, että on hyvä mahdollisuus, että kolmesta löytyy yksi jatkamaan, Marjo Oksanen laskee. – Ainakin pojat pääsevät tänne kesätöihin!

Salaateissa on nykyään valinnan varaa. Marjo, Iiris ja Juha Oksanen esittelevät nykyisiä lajikkeita.

Työ on vielä enimmäkseen käsityötä vaikka koneet helpottavat joitakin työvaiheita. Kuva Arttu Arojoki.

Anneli Perkiö