Suomi on saanut EU:lta ja YK:lta useita huomautuksia naisten huonosta asemasta työelämässä. Huomautukset on ohitettu vähin äänin, sen sijaan julkisuuteen on syötetty kuvaa Suomesta tasa-arvon mallimaana. Tasa-arvo Suomen työmarkkinoilla toteutuukin siinä kohtaa, missä työn tekemisen oikeutta jaetaan. Naisilla on oikeus tehdä työtä siinä missä miehilläkin, jopa enemmän, mutta palkkaa tuosta työstä maksetaan lähes aina vähemmän kuin miehille. Miehen euro on naisen palkkatilillä vain 80 senttiä ja ero kasvaa sitä suuremmaksi, mitä korkeammin koulutetusta naisesta on kysymys.

- Esimerkiksi yksityissektorin naisjuristin palkka on keskimäärin 74 % miesjuristien palkoista. Ero on kasvanut viime vuosina, osastopäällikkö Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista sanoi. Hän puhui Manpower Oy:n, Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry:n ja Finnish Business & Societyn järjestämässä "Valta ja vastuu työelämässä - tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus" -tilaisuudessa Turussa.



Tasa-arvosuunnitelma on pakollinen



Uusi tasa-arvolaki astuu voimaan ensi vuoden alusta. Se velvoittaa jokaisen 30 ihmistä tai enemmän työllistävän yrityksen laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelman laatiminen on kuulunut työnantajien velvollisuuksiin jo vuodesta 1995, mutta se on yrityksissä eräs laajimmin laiminlyödyistä velvoitteista. Uuteen lakiin on sisällytetty laiminlyönnistä uhkasakko.

- Tasa-arvon toteuttaminen kannattaa, tasa-arvoisilla työpaikoilla työ on tuottavampaa. Epätasa-arvo voi näkyä erisuuruisissa palkoissa samasta työstä tai saman tehtävänimikkeen eri sisältönä riippuen siitä, onko tekijänä mies vai nainen. Esimerkiksi leipomoissa nainen voi samalla tehtävänimikkeellä joutua siivoamaan, kun taas mies ei, Linnainmaa sanoi. Hän muistutti, että eri työehtosopimukset eivät oikeuta palkkaeroja samasta työstä. Tulevat palkankorotukset tulisi osoittaa oikeudenmukaisesti sinne, missä nyt on jääty jälkeen.



Miesten perhevapaita ei vielä hyväksytä



Miehet kohtaavat eniten epätasa-arvoa työelämässä silloin, kun he haluaisivat käyttää lain suomia mahdollisuuksia tutustua omiin lapsiinsa. Perhevapaalle jäävää miestä voidaan työpaikalla kohdella hyvinkin ikävästi ja tämän tietäen monet isät jättävät vapaansa suosiolla käyttämättä.

- Tämä heijastuu monin tavoin, muun muassa siten, että naisten työtaakka kasvaa pysyvästi. Mies ja nainen ovat ennen lapsen syntymää voineet jakaa kotityöt, mutta kun nainen jää kotiin, hän ottaa työt tehdäkseen. Lapsen syntymä lisää kotityön määrää oleellisesti ja kun mies ei saa tästä itse käytännön kokemusta, hän ei asiaa huomaa. Jatkossa kotien epätasa-arvoinen työnjako voi aiheuttaa paljon harmia, Linnainmaa sanoi.

Yrittäjiä paljon puhuttanut perhevapaiden kustannusten epätasainen jako on Linnainmaan mielestä hiljalleen muuttumassa.

- Suuria asioita ei vielä ole saatu aikaan, mutta nyt tuntuu siltä, että asia vihdoin ymmärretään ja sille aletaan tehdä jotain.



Asenteet opitaan kotona



Kemira GrowHow Oyjn henkilöstöjohtaja Eija Kesti peräsi kotien ja koulujen osuutta tasa-arvokehityksessä.

- Olen usein kokenut, että koulusta tuleva uusi työntekijä on jo valmiiksi asenteellinen. Voitaisiinko kouluissa ja kodeissa tehdä asialle jotain? Mitä me oikein puhumme lapsillemme, hän kysyi.

Yleispätevät johtamisopit eivät Kestin mielestä päde joka paikkaan. Johtajan on ymmärrettävä ja otettava huomioon ihmisten erilaisuus ja määriteltävä selkeästi oman toimialansa ja -paikkansa johtamistarpeet.

- Ihmisten pitää tuntea olevansa oikeasti arvostettuja ihmisinä. Kunnollinen henkilöstöstrategia on kaiken perusta, se pitää olla kaikenkokoisissa yrityksissä. Strategioihin kirjatut arvot pitää myös saada elämään ja tarkoittamaan jotakin, Kesti sanoi.

Pirkko Varjo