Kansainvälistyvillä markkinoilla henkisen omaisuuden turvaaminen on investointi kilpailukykyyn, sanoo Turun Patenttitoimiston toimitusjohtaja Nils Colliander. Käytännössä harva tämän sisäistää: pääsääntöisesti yrityksillä on patentti- ja tuotesuoja-asiat joko todella hyvässä kunnossa tai sitten niistä ei välitetä ollenkaan - asia kun koetaan liian hankalaksi ja kalliiksi.



Isommilla yrityksillä nämä asiat on pakko olla kunnossa. Turun Patenttitoimiston emoyhtiö Berggren Oy Ab:n kehittämä IPR-strategia (jossa määritellään henkisen omaisuuden hallinnan visio, tavoitteet ja keinot) edesauttaa yrityksen kilpailukykyä ja se on myös tärkeä osa yrityksen liiketoimintastrategiaa. IPR-strategiassa linjataan yrityksen henkisen omaisuuden hallinnointi, suojaaminen ja hyödyntäminen sekä analysoidaan riskit. Strategian avulla teollisoikeuksien suojaaminen voidaan keskittää niihin tuotteisiin ja palveluihin, joista odotetaan hyvää taloudellista tulosta. Suojaamispäätös voidaan tehdä investointilaskelman perusteella, jossa panostuksen takaisinmaksuaika on laskettavissa.



Teollisoikeuksiin kuuluvat mm. patentit, tavaramerkit ja mallisuojat, joista omalle tuotteelle sopivimman vaihtoehdon löytämisessä patenttitoimisto voi auttaa. Jotta asia ei olisi liian selkeä, patenttijärjestelmiä, jotka koskevat Suomea, on kolme. Patenttiasiamies Kaisa Turun Patenttitoimisto Oy:sta sanoo kansallisen patenttihakemuksen menevän läpi noin 1,5-3 vuodessa. Hakemus saattaa palata lisäselvityksiä varten patentti- ja rekisterihallitukselta pariinkin otteeseen. Välipäätöksen asiassa saa yleensä 6-8 kuukaudessa, minkä jälkeen on aikaa vielä miettiä haluaako ulottaa patentin ulkomaillekin.



Kaisa Suominen huomauttaa, että vireilläkin oleva patentti on jo kilpailuetu, jota voidaan käyttää neuvotteluissa, markkinoinnissa ja rahoittajien vakuuttamiseksi. Siksi patenttia kannattaa harkita hyvänä investointina, vaikka normaalin suomalaisen patentin hakemisessa jo kuluisi useita tuhansia euroja. Hinta tosin nousee kymmeniin tuhansiin, jos edetään EP-patenttiin asti. Suurin menoerä EP-patentissa ovat käännöskulut, jotka ehkä kuitenkin tulevaisuudessa saattavat laskea, jos ns. Lontoon sopimus saadaan aikaiseksi.

Anneli Perkiö