- Liiketoimintaa kehitysmaihin tukeva Finnpartnership-ohjelma saattaa olla monille pk-yrittäjille vielä tuntematon, arvelee ohjelmajohtaja Siv Ahlberg. Vuonna 2006 käynnistetty ohjelma on päässyt kunnolla vauhtiin; viime vuonna tukea myönnettiin 3,6 miljoonaa euroa yhteensä 68 eri hankkeelle.

Nyt kannattaisi kuitenkin kiinnostua, sillä ohjelmaa rahoittava ulkoasiainministeriö on osin tarkistanut tuen ehtoja, ja näin myös laajentanut rahoitusmahdollisuuksia.

Tähän asti Finnpartnershipin liikekumppanuustukea on saanut pitkäaikaiseen, kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävään ja liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaan kehitysmaissa. Tukea voi hakea yritysten lisäksi myös mm. tutkimuslaitos, yliopisto tai rekisteröity yhdistys.

- Kunhan vain lähdetään tekemään bisnestä, muistuttaa Ahlberg. Ongelmana on kuitenkin ollut, että erityisesti ympäristöalan yritysten on monesti vaikea siirtää osaamistaan suoraan sellaisenaan kehitysmaihin. Usein tarvitaan paljon ennakkotyötä.

- Nyt liikekumppanuustukea voidaan myöntää myös ympäristöteknologian pilottihankkeiden suunnittelutyöhön, jolla mm. teknologiaa sovelletaan kohdemaan olosuhteisiin tai koulutetaan paikallista henkilöstöä sen käyttäjiksi.

Koko ohjelman tavoitteena on myös aikaansaada myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa, joita voivat olla OECD:n listaamat kehitysmaat. Listalla on tällä hetkellä 151 maata tai aluetta.

Listalta löytyy myös maita, joista harvemmin revitään Suomessa kovin iloisia otsikoita. Tuen myöntäjän vastuu on silloin myös suuri. Epävarmoja hankkeita ei lähdetä tukemaan.

- Finnpartnership kanavoi liikekumppanuusaloitteita kehitysmaista suomalaisyrityksille ja päinvastoin. Liikekumppanuustuella yritys voi sitten tehdä esimerkiksi selvityksen suunnitellun liikekumppaninsa taustoista. Meillä on käytössä mm. lähetystöjen ja Finpron asiantuntemus – ja ylläpidämme myös tietokantaa kehitysmaihin erikoistuneista konsultti- ja asiantuntijayrityksistä, Siv Ahlberg kertoo.

Neuvontapalvelut ovat ilmaisia ja niitä saa hankkeen eri vaiheissa. Myös liikekumppanuustukea voi hakea useammassa hankevaiheessa. Myönnettyä tukea maksetaan hyväksyttyjen kustannusten mukaisesti jälkikäteen.

Tukea voi saada 30–70 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, joita voivat olla esimerkiksi koulutuskustannukset, asiantuntijoiden käyttö tai osa palkkakustannuksista.

- Enimmillään tuki voi olla 250 000 euroa hanketta kohti. Toimialoja, joille tukea on myönnetty, on tähän mennessä ollut lähemmäs 30, ohjelmajohtaja Ahlberg mainitsee.

Finnpartnership-liikekumppanuustuella voidaan tukea mm. kukkien tuonnin aloittamista kehitysmaista.

Anneli Perkiö