Valoa ikkunassa?
Viimeaikoina olemme saaneet viestejä taantuman taittumisesta niin euroalueella kuin kotimarkkinoillakin. Optimistisemmat kertovat nousun olevan jo selvästi havaittavissa loppu vuoden aikana.
On erinomaisen hyvä, että saamme vihdoin myönteisiä signaaleja talouden tulevasta kehityksestä, se luo uskoa yrittäjillekin elämän jatkumisesta ensi vuonnakin. Tosin työttömyyden ennustetaan edelleenkin olevan pahimmillaan vasta ensi keväänä, asia joka eittämättä himmentää tuon ikkunassa näkyvän valon kirkkautta. Lisäksi meillä Varsinais-Suomessa saattaa tuo orastava valo kokonaan sammua, ellei valtiovalta tosissaan lähde tukemaan telakkateollisuuttamme ja siten varmistamaan, että Suomessa tehdään risteilijöitä vielä tulevaisuudessakin. Paljon puhuttu innovaatiotuen laajentaminen niin prototyyppien tuotekehitykseen kuin tulevien, tiukentuvien EU:n päästörajoitusten ratkaisuihin olisi yksi ratkaisu, jolla telakkateollisuudellemme voitaisiin rakentaa silta tulevaisuuteen. Tässä asiassa olisi ehdottomasti katsottava kansallisia etujamme, suomalaisten ei aina tarvitse olla EU:n mallioppilaita – eivät ne muutkaan omille koivilleen pissi!
Kunnissa valtuustokauden ensimmäisen vuoden loppu alkaa jo häämöttämään ja uusien elinkeinopoliittisten ohjelmien pitäisi nyt jo viimeistään olla hyväksyttyinä tai ainakin valmistelussa. Yhdeksi tärkeimmäksi osioksi pitäisi kaikissa elinkeinopoliittisissa ohjelmissa olla nostettuna yritysvaikutusten arviointi kunnan kaikessa päätöksenteossa sillä tosiasia on, että kunnat voivat tasan niin hyvin kuin yritykset kunnissa voivat. Kunnat voivat omassa päätöksenteossaan tehdä arvovalintoja, joilla joko tuetaan kuntien omaa taloutta ja työllisyyttä tai sitten päättäjät voivat tehdä päätöksiä, jotka tulevat kuntataloudessa näkymään negatiivisesti tulevaisuudessa. Toivonkin päätöksentekijöiltä harkintaa ja avarakatseisuutta – aina halvin ei ole se edullisin!
Kyllä se säästölamppukin valaisee – syttyy hitaasti, mutta valaisee pitkään!