Vain noin puolet asiakkaista saa palvelua oman alueensa teknologiayksiköstä, loput joudutaan ohjaamaan Helsinkiin, Tekesin Varsinais-Suomen teknologiayksikön päällikkö Esa Lindqvist sanoo. Asiakas esittelee projekti-ideansa toimialan tuntevalle teknologia-asiantuntijalle ennen hakemuksen jättämistä. On kurjaa lähettää asiakas esim. Helsinkiin, jos asiakkaan edustaman toimialan asiantuntemusta ei täältä löydy, Lindqvist lisää. Hän pitää tilannetta vaikeana ja uskoo, että vain merkittävä organisaatiomuutos toisi avun.

- Tekesissä ollaan hyvin yksimielisiä siitä, että organisaation henkilöstö pitäisi jakaa sinne, missä palveluja tarvitaan. Nyt palveluja on tarjolla joka paikassa tasaisesti, mutta ei tarvetta vastaavasti, Lindqvist toteaa.

Tekesin palveluksessa on noin 200 työntekijää, joista 60 on sijoitettu TE-keskusten yhteydessä toimiviin alueellisiin yksiköihin. Loput 140 työskentelevät Helsingissä. Varsinais-Suomessa Tekesin yksikössä on viisi asiantuntijaa sekä sihteeri.

- Varsinais-Suomessa on noin tuhat potentiaalista Tekesin asiakasta, jotka edustavat lähes kaikkia olemassa olevia toimialoja. Esimerkiksi Kainuussa vastaavia yrityksiä on sata. Heitä varten Kajaanin TE-keskuksessa on kolme työntekijää.



Pitäisi tietää, mitä maailmalla tapahtuu

Varsinais-Suomeen tarvittaisiin noin kahdeksan uutta työntekijää, jotta alueen yritykset saisivat palvelut omalta alueeltaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole ollut halukas pohtimaan uudelleensijoituksia.

- Kysymys on aluepolitiikasta. Ministeriössä ehkä pelätään, että jos Tekesille annettaisiin periksi, sitä seuraisivat muiden vastaavien organisaatioiden muutospyrkimykset. Vastakkain on kaksi näkökulmaa, toinen aluepoliittinen ja toinen elinkeinoelämän nykytarpeista lähtevä, Lindqvist sanoo.

Tekesin tavoitteena on edistää yritysten tuotekehitystä ja tuottaa kansainvälistä liiketoimintaa. Nykyisillä henkilöstöresursseilla kansainvälistyminen on lähes mahdotonta, sillä kansainvälistymisen edellyttämä matkustaminen ei onnistu.

- Ei ole myöskään järkeä kehittää vain teknologiaa. Yrityksiä on voitava kehittää kaikilta osiltaan, vaikka kehittämishankkeet usein lähtevätkin liikkeelle teknologiapuolelta.



Rahat ja työtehtävät toivotaan samasta osoitteesta

Tekesin alueyksiköt siirtyivät TE-keskuksiin 1998. Kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämä rahaliikenne kulkee TE-keskusten kautta. Yhteiselo ei kaikkialla ole sujunut kitkatta. Turussa ongelmia ei tämän suhteen ole, Esa Lindqvist vakuuttaa.

- Meillä yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Silti toivon, että substanssit ja resurssit tulisivat samasta paikasta, eli Tekesistä. Vaikka näin olisi, voisimme aivan hyvin työskennellä edelleen TE-keskuksessa, siinä ei ole mitään ongelmaa. Yksiköiden sijoittaminen TE-keskukseen lähti kai aikanaan "yhden luukun periaate" -ajatuksesta, mikä ei kuitenkaan käytännössä toteudu. Yrittäjien tarpeet ovat niin moninaiset, ettei niihin millään voida vastata yhdestä ainoasta paikasta.



[198_esa.JPG]



Tekes lyhyesti

- Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittama Teknologian kehittämiskeskus Tekes.

- Myöntää tuotekehitysavustusta, tuotekehityslainaa, pääomaehtoista tuotekehityslainaa, valmistelurahoitusta ja yrityksen perustamislainaa Suomessa toimiville, teknologiaansa kehittäville yrityksille.

- 14 teknologiayksikköä eri puolilla Suomea.

- Valtioneuvosto nimittää Tekesin hallituksen neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenenä mm. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti.

- Tekes myönsi viime vuonna yrityksille yli 400 milj. euroa, joista Varsinais-Suomeen 43 milj. euroa.

- Varsinais-Suomessa tehtiin viime vuonna 173 myönteistä rahoituspäätöstä. Keskimääräinen rahoitus oli 200 000 euroa.

Poliittisten p??tt?jien pit?isi pysty? hyv?ksym??n se, ett? Suomessa on vahvoja kasvukeskuksia, joissa tarvitaan enemm?n yrityspalveluja kuin jossain syrjemm?ll?. Palveluja pit?? kohdistaa sinne, miss? jo on kysynt??, eik? p?invastoin, Tekesin Varsinais-Suomen teknologiayksik?n p??llikk? Esa Lindqvist sanoo.

Pirkko Varjo