Julkinen sektori, valtio, kunnat ym., hankkii tavaroita ja palveluita vuosittain yhteensä noin 27 miljardin euron arvosta. Kuntien osuus hankinnoista on noin kolme neljäsosaa.

Ko. markkinoissa piilee merkittävä mahdollisuus myös pienyrityksille olla mukana kilpailutuksissa ja saada lisävolyymia omaan liiketoimintaansa.

Kuitenkin vain vajaalla viidenneksellä pk-yrityksistä on Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan kunnille myynnin osuus enemmän kuin 10 prosenttia liikevaihdosta. Toisaalta yhtä moni yritys odottaa kuntamyynnin kasvavan seuraavan viiden vuoden kuluessa. Yritykset eivät siis luota kuntamarkkinan suotuisaan kehitykseen.

Myynnin esteinä yritykset pitävät erityisesti virkamiesten suhtautumista, kuntien hankintaosaamisen tasoa ja hankintalain säännöksiä. On myös niin, että osa yrityksistä ei tunne julkisten hankintojen tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.

Osassa kuntia on oivallettu, että tehokkaasti hoidettu hankintojen kilpailutus tuo säästöjä ja rohkaisee tavaroiden ja palveluiden laadun parantamiseen. Osto-osaaminen vaikuttaa suoraan kuntien toimintamenoihin.

Hankintapolitiikkaa tulee ohjata osana kunnan elinkeinopolitiikkaa. Päätöksenteossa tulee oivaltaa, että hankinnoilla voidaan vaikuttaa myös oman kunnan yritysten menestymiseen markkinoilla. Käytännössä se tarkoittaa hankintojen tekemistä riittävän pieninä kokonaisuuksina.

Hankintojen kansallisia kynnysarvoja esitetään kaksinkertaistettaviksi. Yrittäjäjärjestö on vastustanut kynnysarvojen nostoa, koska uhkana on pahimmillaan ko. markkinoiden sulkeutuminen pk-yrityksiltä. Vastineena kynnysarvojen nostolle järjestö on esittänyt mm. niiden alle jäävien pienhankintojen saattamista laajan ilmoittelun piiriin sekä erillisen sääntelyn aikaansaamista.

Seutukuntien kasvavat yhteishankinnat muodostavat toisen uhkatekijän pk-yritysten mahdollisuuksille olla mukana kilpailutuksissa. Näissä tapauksissa osatarjousten tekemisen mahdollistaminen voi pitää pk-yritykset mukana kilpailutuksessa.

Hyvän tiedottamisen ja avoimen vuoropuhelun sekä oikein suunnatun elinkeinopoliittisen tahtotilan kautta voidaan kunnissa lisätä mahdollisuuksia paikallisten pk-yritysten nykyistä laajempaan osallistumiseen julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Se palvelee niin kuntien kuin yritystenkin etua.

Henri Wibom
Toimitusjohtaja