Varsinais-Suomen Yrittäjien tekemä kysely kunnanjohtajille, kaupunginjohtajille ja paikallisten yrittäjäyhdistysten puheenjohtajille antaa kattavan katsauksen kuntien elinkeinopoliittisten ohjelmien tilanteeseen. Alueellinen elinkeinopolitiikka on järjestön toiminnan yksi tärkeimmistä painopisteistä.

Vain neljässä kunnassa 27:stä näkemykset kunnan ja yrittäjien välillä ovat yhteneväiset. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom huomauttaa, että joissakin kunnissa on useita paikallisyhdistyksiä, ja muutamaa kysymystä on voitu tulkita eri tavoin.

Mutta jos vastanneista paikallisyhdistyksistä ainoastaan 44 prosenttia on sitä mieltä, että kunnassa on ajan tasalla oleva elinkeinopoliittinen ohjelma, epo, parannettavaa on.

- Toisaalta neljä viidestä paikallisyhdistyksestä vastaa, että ohjelma on tehty yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Se on tyydyttävä vastaus, ja kertoo, että järjestön viesti on mennyt siltä osin perille, Wibom kertoo.

Kaikki vastanneet kunnat ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, että kunnassa toteutetaan epo-ohjelmaa. Yrittäjistä 88 prosenttia kokee, että strategioista on päästy toimenpiteisiin.

Yhdeksän kymmenestä kunnan- tai kaupunginjohtajasta vastaa, että päätöksenteossa otetaan niiden yritysvaikutukset huomioon. Yrittäjistä näin kokee vain reilu puolet.

- On todennäköistä, että systemaattista, virkamiesvalmisteluun perustuvaa yritysvaikutusten arviointia ei vielä ole yleisesti kunnissa käytössä, Wibom pohtii.

Palveluseteleiden käytön osalta tilanne on vaisu. Kunnista 30 prosenttia kertovat niiden olevan käytössä. Paikallisyhdistysten vastaus on 22 prosentissa.

- Vastaus ei yllättänyt. Tilanne on vaiheessa, ja monessa kunnassa pohditaan, otetaanko palvelusetelit käyttöön, missä mitassa ja miten. Tässä kohti prosessin saa hahmoteltua joko sujuvaksi tai erittäin hankalaksi, Wibom kuvailee.

Monessa kunnassa kaivataan vielä lihaa luiden ympärille eli strategian toteuttamista käytännön toimenpiteinä.