Vuoden alusta voimaan tullut uusi yhtiö- ja pääomaverotus lisää henkilöyhtiöiden määrää. Aloittavalle yrittäjälle suositellaan henkilöyhtiön tai toiminimen perustamista osakeyhtiön sijaan ainakin silloin, kun ala ei ole erityisen riskialtis. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän poistuminen kiristää etenkin pienten ja suurten osakeyhtiöiden verotusta. Myös jo toimivia osakeyhtiöitä tulisi voida muuttaa esimerkiksi kommandiittiyhtiöiksi. Osakeyhtiön muuttaminen henkilöyhtiöksi ei veroseuraamusten takia ole kannattavaa.

- Henkilö- ja kommandiittiyhtiöiden verotus on edelleen yhdenkertaista, kun osakeyhtiöitä nyt uuden lain mukaan verotetaan osittain kaksi kertaa samasta tulosta, veroasiantuntija, professori Jaakko Ossa Asianajotoimisto Astrea Oy:stä kertoo.

Verokarhu iskee kyntensä osakeyhtiöön lujimmin silloin, kun yhtiön osakkaat nostavat osinkoja ja yhtiössä ei ole paljon omaa pääomaa. Mitä enemmän pääomaa on, sitä vähemmän osingoista maksetaan veroa ja päinvastoin. Verovapaasti osinkoja voi nostaa yhdeksän prosentin verran yhtiön nettovarallisuudesta.

- Tämä koskee varsinkin nuoriin yrityksiin, jotka tekevät hyvää tulosta mutta joille ei vielä ole kertynyt pääomia, Ossa toteaa.



Verotus entistä monimutkaisempaa

Verotuksen kiristyminen ei automaattisesti uhkaa jokaista osakeyhtiötä. Jos osakkaat eivät nosta osinkoja, ei kiristyvästä verotuksestakaan tarvitse kantaa huolta. Osakeyhtiön osakkaalleen maksamaa palkkaa verotetaan edelleen normaalin palkkaverotuksen tavoin.

- Ja vaikka osinkojakin nostettaisiin, ei verotuksen kiristyminen ole niin suuri, että se uhkaisi kenenkään olemassaoloa, Ossa lohduttaa. Tosin yhdenkertainen verotus olisi kaikin tavoin ollut parempi ja oikeudenmukaisempi tapa verottaa osakeyhtiötä ja sen osakasta.

Kokonaisuutena verouudistus keventää osakeyhtiöiden verotusta. Jos uudistuksen tarkoitus oli selkeyttää verotusta, siinä epäonnistuttiin.

- Verotus on entistä monimutkaisempaa. Verosuunnittelun merkitys yrityksissä on aiempaa suurempi. Uskon, että nyt tehdyt muutokset eivät elä pitkään, muutaman vuoden kuluttua tulee taas jotain uutta, Ossa sanoo. Pahoja sudenkuoppia hän ei verouudistuksesta juuri löydä, tulkintaerimielisyyksiä sen sijaan tulee syntymään. Mitä esimerkiksi merkitsee verokieleen lanseerattu uudissana "yritysvarallisuus"?

- Sitä ei kukaan tunnu tietävän. Lainsäätäjä ei ole määritellyt yritysvarallisuutta vaan jättänyt sen sisällön käytännössä koeteltavaksi. Tulkinnan varaa laissa pitää tietysti ollakin, mutta verotuksen tulisi olla niin neutraalia, ettei minkäänlaista keinottelua tarvittaisi.



[210_p-ossa1.jpg]





Verouudistuksen keskeiset muutokset

Yhteisöverokanta laski 29 prosentista 26 prosenttiin.

Pääomaverokanta laski 29 prosentista 28 prosenttiin.

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä poistui.

Pörssiyhtiöiden osingoista 70 % verotetaan saajan pääomatulona. Siirtymävuonna 2005 veronalainen osuus on 57 %.

Listaamattomien osakeyhtiöiden osingot ovat saajalle verovapaita, jos osinko on enintään 9 % yrityksen nettovaroista. Yksittäinen saaja voi saada verovapaata osinkoa enintään 90 000 euroa vuodessa.

Jos osinkoa nostetaan enemmän kuin 9 % nettovaroista, ylittävästä osasta 70 % verotetaan ansiotulona (ennen 57 %).

Ansiotulona verotettavat osingot luetaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen piiriin.

Jaakko Ossa piirt?? esimerkki? osakeyhti?n jakautumisesta. Kommandiittiyhti?iden suosio kasvaa ja henkil?yhti?n perustaminen on verotuksellisesti paras vaihtoehto, jos ala ei ole erityisen riskialtis.

Pirkko Varjo