Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasta tiedetään jo lähes neljäsosa. Nyt nähdyn perusteella voi vuodesta 2011 odottaa erittäin monipuolista ja yllättävääkin juhlavuotta. Turulla on nyt huippuluokan mahdollisuus profiloitua aivan uudella tavalla yhtä lailla valtakunnallisessa julkisuudessa kuin kansainvälisestikin.

Vuosi 2011 on suuri mahdollisuus myös turkulaisille yrityksille. Hankkeen ensimmäiset yritysyhteistyösopimukset julkistettiin 26.10. Kyseessä olivat strategiset pääyhteistyökumppanit, jotka edustavat valtakunnallista tasoa, mutta myös Turun ja Turun seudun pienille ja keskisuurille yrityksille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kulttuuripääkaupunkivuoteen.

- Ydinviestimme on, että 2011-hanke koskettaa kaikkia – myös yrityksiä. Yritykset ovat kulttuuripääkaupungille tärkeä voimavara kulttuuriviestin eteenpäin viemisessä, sanoo Turku 2011 markkinointipäällikkö Laura Aalto.

- Tämä on Turulle ainutlaatuinen mahdollisuus nousta valokeilaan. Seuraavan kerran kulttuuripääkaupunkivuosi osuu Suomeen ehkä 2030-luvulla. Toivomme, että alueen toimijat nappaisivat nyt tähän kiinni - 2011-hanke on väline kehittää koko kaupunkia, ohjelmajohtaja Suvi Innilä muistuttaa.

Taloudelliset vaikutukset huomattavia

Turun kauppakorkeakoulun Kilpailuinstituutin lokakuussa julkaistun tutkimuksen mukaan Turun kulttuuripääkaupunkivuoden arvioidaan tuovan Turkuun ja koko Varsinais-Suomeen yhteensä jopa 200 miljoonan euroa.

Laskelma perustuu Taloustutkimuksen lukuihin, joiden mukaan noin 1,5 miljoonaa suomalaista aikoo osallistua vuoden tapahtumiin yhden tai useamman kerran. Käyntikertojen määrä eri tilaisuuksissa on noin 3,3 miljoonaa. Työllistävä vaikutus on jopa 2300 henkilötyövuotta.

- Siinä on alueen yrityksillä melkoinen valttikortti käsissään. Hyödyt tulevat suoraan tälle alueelle, Laura Aalto huomauttaa.

Kokemukset aikaisemmista kulttuuripääkaupunkivuosista eri puolilta Eurooppaa vaihtelevat. Turussakin toivotaan pysyviä vaikutuksia.

- Positiivinen kokemus on ollut esimerkiksi Lillen vuosi 2004: siellä lähdettiin hyvin systemaattisesti kehittämään kaupungin elinkeinoelämää. Muun muassa matkailu- ja kulttuurialan työllisyys kasvoi 20 prosenttia ja jopa 3000 silloin käynnistettyä projektia on edelleen voimassa, Aalto kertoo.

- Kulttuuripääkaupunkivuosi tulee synnyttämään tännekin uutta yritystoimintaa ja palvelutuotantomalleja, jotka toivottavasti jäävät elämään 2011-vuoden jälkeenkin, Innilä sanoo.

Yritykset mukaan 2011 Kulttuuriklubiin

Pk-yrityksille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kulttuuripääkaupunkivuoteen esimerkiksi Turku 2011 Kulttuuriklubin jäsenenä.

- Klubijäsenellä on oikeus käyttää muun muassa kulttuuripääkaupunkilogoa logoa viestinnällisissä yhteyksissään, se saa Turku 2011-materiaaleja liiketiloihinsa ja kutsuja yritysten verkostoitumistilaisuuksiin. Sillä on myös etuosto-oikeus eri tapahtumien pääsylippuihin.

-Kulttuuriklubin jäsenmaksu on 8000 euroa ja sen voi maksaa kolmessa erässä vuosien 2009-2012 aikana, kertoo klubijäsenyyttä 2011-hankkeen edustajana markkinoiva Niina Ilmolahti More On Oy:sta.

Vaikka yritys ei haluaisikaan liittyä 2011 Kulttuuriklubiin, on tietysti muitakin tapoja osallistua kulttuuripääkaupungin rakentamiseen.

- Taloustutkimuksen selvityksen mukaan yhtenä motiivina tulla Turkuun on myös viihtyisästä kaupunkiympäristöstä nauttiminen. Jokaisen on helppo omalta osaltaan parantaa sitä viihtyvyyttä, Laura Aalto heittää.

- 2011-ohjelma koskettaa varmasti kaikkia turkulaisia, myös yritysten henkilökuntaa. Kulttuuri tuodaan nyt sieltä omasta lokerostaan laajemmin yhteiskunnalliseksi hyödykkeeksi. Yrityksetkin voisivat huomioida kulttuurin omassa toiminnassaan. Henkilökuntaa ja muita sidosryhmiä voi palkita viemällä heitä kulttuuritapahtumiin lätkämatsin sijaan, ehdottaa Suvi Innilä.

Turku 2011 –hankkeen markkinointipäällikkö Laura Aalto ja ohjelmajohtaja Suvi Innilä esittelivät hankkeen uutta mainosmateriaalia.