Sosiaaliturva, rahoitus, neuvonta ja tutkimus raportin pääkohtia

Naisyrittäjyyden erityispiirteitä pohtinut työryhmä jätti neljätoista kohtaa sisältäneen toimenpide-ehdotuksen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle tammikuun alussa. Puheenjohtaja Mirja Erlundin johdolla kuusi kertaa kokoontunut työryhmä löysi naisyrittäjyyden kehittämiskohteiksi sosiaaliturvan, työn ja perheen yhteensovittamisen, rahoituksen ja osaamisen, neuvonnan, valmennuksen ja tiedottamisen sekä tutkimuksen ja tilastoinnin. Työryhmä esitti, että ehdotetut toimenpiteet toteutettaisiin kansallisen naisyrittäjyyshankkeen avulla.

Työryhmän raportissa esitetään vanhemmuuden aiheuttamien kustannusten tasapuolisempaa jakoa, yrittäjien sijaisjärjestelmän kehittämistä, verovähennysoikeutta yrittäjäperheen alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi aiheutuvista kustannuksista sekä yrittäjien sairauspäivärahan karenssiajan lyhentämistä neljään päivään ja äidin raskaudenaikaisten poissaolojen nivomista yhdeksi kokonaisuudeksi.

Uuden yritystukilain valmistelussa tulisi selvittää, voisiko investointitukea myöntää nykyistä laajemmin kuluttajapalveluita tuottaville yrityksille. Palvelualoille toivotaan omaa pääomasijoitusrahastoa ja kasvaville palvelualoille omaa yrityshautomoa.

Alueellisten naisresurssikeskusten toimintaedellytyksiä tulisi työryhmän mukaan vahvistaa. Naisyrittäjyyteen perehtyneitä mentoreita ja konsultteja toivotaan enemmän. Naisille suunnattuja kehittämis- ja koulutusohjelmia kaivataan lisää ja tiedottamisen tueksi esitetään uutta Naisyrittäjyysportaalia. Maakuntiin perustettaisiin naisyrittäjyyden kehittämistyöryhmiä.

Naisyrittäjyyden tutkimusta ja tilastointia halutaan vahvistaa, työryhmän raportissa todetaan.



Ehdotukset tervetulleita sekä nais- että miesyrittäjille

- Kaikki yrittäjyyttä edistävät toimet ovat tervetulleita. Pidän yrittäjyyden edistämistä yleensä hyvin tärkeänä ja vierastan vähän nais- ja miesyrittäjien karsinoimista, Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi-Marja Kajander sanoo.

Vanhemmuuden kulujen tasapuolisempi jakaminen sekä investointitukien ulottaminen myös pieniin yrityksiin ovat Kajanderin mielestä työryhmän esitysten parasta antia.

- Yrittäjänaiselle äidiksi tulo on usein tosi hankalaa, tähän yrittäjien sijaisjärjestelmä voisi tuoda helpotusta. Investointitukia myönnettäessä pitäisi nähdä myös pienten yritysten tarpeet. Esimerkiksi pesulayrittäjälle uusi pesukone voi olla elintärkeä ja hänellä pitäisi olla suhteessa yhtä suuret mahdollisuudet investointitukeen kuin isolla yrityksellä, jonka investoinnit ovat miljoonaluokkaa, Kajander toteaa.



Yrittäjän lapsen sopii mennä koulusta tyhjään kotiin

Uusikaupunkilainen yrittäjä Mervi Niemi törmäsi viime syksynä harmilliseen, vain yrittäjiä koskevaan epäkohtaan. Parturi-kampaajana työskentelevän Mervin Ninni-tytär aloitti koulun ja äiti halusi saatella lapsen turvallisesti koulutielle.

- En halunnut, että tytön pitäisi lähteä aamulla tyhjästä kodista ja tulla iltapäivällä tyhjään kotiin. Olin valmis lyhentämään työaikaani ja tiesin, että Kela maksaa lyhennetystä työajasta pientä korvausta, Mervi kertoo.

Kelan vastaus osittaista hoitorahaa tiedustelleelle Merville oli tyly; ei koske yrittäjiä.

- En tiedä, mihin se perustuu. Tietääkseni palkansaajatkaan eivät maksa mihinkään tiettyyn rahastoon tätä tarkoitusta varten.

Osittainen hoitoraha jäi saamatta, mutta äiti tekee silti lyhyempää työpäivää. Aamulla hän lähtee yhtä matkaa lapsen kanssa ja iltapäivällä pyrkii olemaan kotona viimeistään viideltä. Koulun jälkeen Ninni menee iltapäiväkerhoon, josta hän saa lähteä aivan lähellä sijaitsevaan kotiin varttia vaille viisi.

- Oma palkkani jää kovin pieneksi, mutta onneksi mies on töissä. Yksinhuoltajalta tämä ei onnistuisi mitenkään, Mervi Niemi sanoo.

Lain mukaan koulua aloittavan lapsen vanhemmat voivat lyhentää työaikaansa palkattomasti eli pitää osittaista hoitovapaata lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka. Edellytyksenä on vanhemman työskentely saman työnantajan palveluksessa vähintään puoli vuotta ennen hoitovapaan alkamista. Hoitovapaasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

Hoitovapaalle jäävä vanhempi voi hakea osittaista hoitorahaa korvaamaan ansionmenetystä. Hoitoraha on 70 euroa kuukaudessa miinus verot. Etuus ei siis kuitenkaan koske yrittäjiä. -pv.



[212_p-mervi.jpg]

Mervi Niemi tekee lyhennetty? ty?p?iv??, vaikka tulot j??v?tkin kovin pieniksi. ?idin mielest? olisi kuitenkin liian rankkaa, jos valokuvasta kurkistava Ninni-tyt?r joutuisi aamulla p?iv?kotiin ja viel? uudestaan koulun p??tytty?.

Pirkko Varjo