Nyt jos koskaan pitäisi rehellisen yrittäjän olla varuillaan, ettei ajaudu epärehellisin keinoin operoivien kanssayrittäjien verkkoihin. Taloudellisen taantuman sanotaan aina näkyvän talousrikollisuuden ja harmaan talouden kasvuna.

Siitä on omakohtaista kokemusta myös vuoden 2009 poliisiksi valitulla rikosylikonstaapeli Pasi Hyvätillä, joka on tutkinut talousrikoksia Varsinais-Suomessa jo edellisen laman aikana.

- Taantuma tuo mukanaan tämäntapaista rikollisuutta. Jos yrityksellä menee muutenkin huonosti, yritetään siitä usein pelastaa mitä irti saadaan ja jätetään velvoitteet hoitamatta. Konkurssipesien ja verotarkastusten kautta asiat paljastuvat sitten aikanaan. Siinä mielessä tämä taantuma ei vielä näy rikostilastoissa, Hyvätti selittää.

Sen sijaan ns. lyhyiden elämänkaaren yritysten tehtailijoita on meillä jo pitkään ollut.

- Niitä on tietysti erityisesti rakennusteollisuudessa, mutta myös muilla aloilla, tunnetusti esimerkiksi ravintola-alalla. Vaikka valvojia on, on toiminta suhteellisen helppoa. Jos oma nimi on jo mennyt, voidaan yritys perustaa bulvaaneja käyttämällä. Ja niitähän löytyy mistä tahansa pubista hyvinkin helposti, liiketoimintakieltojen valvonnasta valtakunnallisen selvityksen tehnyt rikosylikonstaapeli huokaisee.

- Poliisia kiinnostaa tietää, jos yrittäjä törmää liiketoimissaan tilanteisiin, jossa jonkin yrityksen nimissä asioi ja todellista päätäntävaltaa näyttää käyttävän ihan joku muu kuin yrityksen virallisissa tiedoissa on ilmoitettu.

Kaikkien yhteinen asia

Pasi Hyvätti aloitti rikostutkijana Varsinais-Suomen poliisin talousrikosyksikössä vuonna 1993. Vuodesta 1996 hän on toiminut päätoimisena rikoshyödyn jäljittäjänä ja samalla myös talousrikostiedustelijana. Tällä hetkellä hän työskentelee Keskusrikospoliisin Turun yksikössä.

Hyvätin pitkän kokemuksen mukaan yrittäjät valitettavan harvoin ilmoittavat poliisille epärehellisistä yrittäjistä, vaikka se olisi kaikkien etu.

- Vihjeen antaminen olisi äärettömän tärkeää. On lukuisia esimerkkejä siitä, että epärehellinen yrittäjä on ottanut yhteyttä ensin useampaan yrittäjään, jotka ovat kieltäytyneet yhteistyöstä, kunnes joku siihen lankeaa. Riittävän ajoissa ilmoittaminen voisi estää tällaisten henkilöiden toiminnan.

Kilpailun epäterveen vääristymisen takia harmaan talouden torjunnan pitäisi olla on kaikkien yhteinen asia. Osana harmaan talouden torjuntamekanismia vuodesta 2007 voimassa ollut tilaajavastuulaki edellyttää yrittäjien ottavan selvää siitä, miten sopimuskumppani hoitaa lainmukaisia velvoitteitaan.

- Lain vaikutuksista ei tosin pystytä vielä konkreettisesti sanomaan mitään. Miten sitä esimerkiksi mitattaisiin, Pasi Hyvätti miettii.

Järjestäytynyt rikollisuus uhkana

Hyvätin pitkä kokemus kentältä paljastaa, että aika paljon samojen ”poliisille tuttujen” henkilöiden kanssa vuosien mittaan ollaan tekemisissä.

- Iso osa toimijoista taparikollisia, jotka ovat olleet jo vuosia alalla. On myös ollut havaittu, että omaisuusrikollisuudesta on ollut huomattavaa siirtymää talousrikollisuuteen.

Pasi Hyvätin erityisen huolen aiheena on järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen.

- Se on haaste poliisille. Tavallinen yrittäjä ei välttämättä edes havaitse olevansa tekemisissä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, jonka pyrkimyksenä on nykyään harjoittaa ihan laillista liiketoimintaa laittoman hyväksi – tai sitten päinvastoin.

- Jos huomaa jotain viitteitä siitä, että kyseessä voisi olla järjestäytynyt rikollisuus, kehotan ottamaan heti yhteyttä poliisiin. Merkkejä siitä voivat olla esimerkiksi muuten tavallisen liiketoimeen liittyvät erikoiset maksutavat – tai että yrittäjän toimintatavassa, vaikkapa velkojen perinnässä on muuten erikoisia elementtejä. Kyse voi olla pienistä asioista, jotka antavat sellaisen signaalin, että kaikki ei ole ihan niin kuin pitäisi.

Rikosylikonstaapeli muistuttaa, että poliisin vihjepuhelimeen voi kertoa epäilyksistään nimettömästikin. Sitten kun on jo ajautunut tilanteeseen, jossa on joutunut liiketoimissaan kiristyksen tai painostuksen uhriksi, ei voi tietenkään enää toimia nimettömästi.

- Siitäkin huolimatta meihin pitäisi vaan uskaltaa ottaa yhteyttä. Muuten rikollinen saa sellaisen signaalin, että hän voi jatkaa toimintaansa. Ei pidä antaa pahalle edes sitä pikkurilliä, Pasi Hyvätti vetoaa.

Vuoden 2009 poliisiksi valittu rikosylikonstaapeli Pasi Hyvätti on tutkinut talousrikoksia Varsinais-Suomessa jo edellisen laman aikana.