Rakennusteollisuus on jo pitkään ollut melkoinen harmaan talouden murheenkryyni. Epämääräiset alihankintaketjut surkeasti alipalkattuine ulkomaalaistyöntekijöineen ovat olleet arkipäivää jopa suurissa julkisissa rakennushankkeissa.

Valtiovallan taholta tilannetta on pyritty kohentamaan vuonna 2007 voimaan astuneen tilaajavastuulain avulla. Laki on täsmäase, jonka toivotaan edistävän yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista.

Varmuudella ei voi vielä sanoa, mikä sen vaikutus tulee pidemmän päälle olemaan, mutta ainakin alkutaival on ollut hieman takkuinen.

Esimerkiksi vuonna 2008 Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastajat, jotka valvovat keskitetysti tilaajavastuulain noudattamista koko maassa, tekivät 985 tilaajavastuutarkastusta eri puolilla Suomea.

Tarkastuksista 60 prosentissa havaittiin puutteita tilaajan selvitysvelvollisuuden noudattamisessa. 40 prosenttia näistä tarkastuksista suuntautui nimenomaan rakennusalalle.

Suomen Yrittäjien kannan mukaan tilaajavastuulain valvontaa pitäisi vielä kehittää.

- Sitä pitäisi tehostaa ja tuoda julkiseksi. Esimerkiksi Rakentamisen Laatu RALA ry:n sivulla on mahdollisuus tarkistaa sopimuskumppaninsa täyttävän lakisääteiset velvoitteensa, mutta meidän mielestämme tiedon pitäisi olla vielä julkisempaa, sanoo johtaja Anna Lundén Suomen Yrittäjistä.

Taantuma tuo ongelmia

Tämänhetkinen taloudellinen taantuma on koskenut kipeästi rakennustoimintaan ja sen pelätään vaikuttavan myös harmaan talouden uuteen nousuun rakennusalalla. Suomen Yrittäjät ja Rakennusliitto ovat yhdessä kampanjoineet pk-yritysten toimintaedellytysten säilyttämiseksi.

Viime keväänä Suomen Yrittäjät esitti muun muassa kotitalousvähennyksen määräaikaista laajentaminen remonteista ja kotitalouden palveluista myös uudisrakentamiseen niin, että esimerkiksi omakotitaloa suunnitteleva pariskunta voisi saada kahden vuoden aikana 12000 euron verovähennyksen uuteen asuntoon.

- Meillä on se näkemys, että kotitalousvähennys on tuonut paljon kotitalouksissa tehtyä työtä avoimeksi ja näkyväksi, kun työn suorittajalta vaaditaan kuitteja ja ennakonperintärekisteriä, Anna Lundén huomauttaa.

Kotitalousvähennys on myös hyvä elvytyskeino kohdennettuna pienille ja keskisuurille kotimaisille yrittäjille. Kotitalousvähennyksen laajentaminen uudisrakentamiseen saisi päätöksessään epävarmoja rakentajia liikkeelle ja käyttämään laillisesti toimivia yrittäjiä. Laman aikana kun monet epärehelliset yrittäjät ovat myös liikkeellä.

Suomen Yrittäjät toivoo kotitalousvähennyksen laajentamista myös uudisrakentamiseen.