– 1980-luvulla Uusikaupunki eli kolmen suuryrityksen varassa ja kaupungissa ajateltiin, että kun nämä sopivat asioista keskenään, kaikki on hyvin. Sitten autoteollisuus alkoi yskiä, telakka teki konkurssin ja meillä oli äkkiä yli 30 prosentin työttömyys. Siinä oli aika tiivis tunnelma pienen kaupungin kaduilla, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski kertoi lähtökohdista, joista Uudenkaupungin elinkeinopolitiikan muutos sai alkunsa. Koski puhui Varsinais-Suomi Kasvuun – seminaarissa Turussa.

Uudellakaupungilla ei ole ollut sen kummempia työkaluja kuin muillakaan kaupungeilla, Koski sanoi. Tärkein muutos tehtiin hallinnossa ja virkamiesten kesken, jossa näkökulma käännettiin ehdottoman yrittäjyysmyönteiseksi.

– Tämä vei meiltä kymmenen vuotta, mutta on nyt onnistunut lähes täydellisesti. Yritämme joka tasolla saada kaupunkiin lisää yrityksiä ja asetamme yritysten asiat etusijalle. Myös poliittisen päätöksenteon pitää olla ennakoivaa, silloin päätöksiä voidaan tehdä nopeasti. Avoin suhtautuminen ideoihin on myös tärkeää, koskaan ei voi tietää, mikä kultajyvä jossain kummalliseltakin tuntuvassa liikeideassa piilee.

– Yrittäjät ovat hyvin sitoutuneita seutuun, 140 ihmistä työllistävän Vahterus Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kontu totesi. Lämmönsiirtimiä valmistava yritys on Uudenkaupungin kolmanneksi suurin.

Kontu kiitteli Uudenkaupungin johtoa ja poliitikkoja siitä, että nämä ovat sisäistäneet yrittäjyyden tärkeyden.

– Paikallisuus on tärkeää. Esimerkiksi työvoimahallinnon on oltava lähellä yrityksiä. En oikein ymmärrä tätä keskittämisvimmaa, Kontu sanoi.

Talous ei kaadu rahoituksen kireyteen

Käynnissä olevan taloudellinen taantuma on tuonut Suomeen vähemmän konkursseja kuin muihin Pohjoismaihin.

– Kun tämä taantuma alkoi, suomalaisyritykset olivat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Pohjoismaissa yleensä. Yritysten velat suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat Pohjoismaiden alhaisimmat. 1990-luvun alun laman opetukset otettiin tosissaan ja yritysten liikkumavara oli nyt aivan toista luokkaa, pankkitoiminnan johtaja Reima Rytsölä Pohjola Pankista sanoi.

Luottamus rahoitusmarkkinoilla on Rytsölän mukaan palautunut. Talous ei kaadu yritysrahoituksen kireyteen ja pankeilla on tarve puolustaa luottokantaansa, hän totesi.

– Yritysrahoituksessa katsotaan nyt luottoriskin laatua sekä kokonaisasiakkuutta. Se, että lainaehtoja tarkastellaan suhteessa yrityksen tunnuslukuihin, näyttää myös tulleen jäädäkseen.

Varsinais-Suomi Kasvuun –seminaarin järjestivät Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Varsinais-Suomen Osuuspankkiliitto.

Hulluimpiinkin liikeideoihin pitää suhtautua kunnioittavasti, sillä niissä voi yllättäen piillä kultajyvä, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski sanoi.