Tänä päivänä yrittäjä on vastuussa toiminnastaan monelle sidosryhmälle;

asiakkaille, viranomaisille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille, mutta ennen kaikkea henkilöstölle, joka on se kaikkein tärkein sidosryhmä. Vastuunsa tunteva yritys ja yrittäjä huolehtii hyvin henkilöstöstään noudattamalla sopimuksia, kouluttamalla, ja hoitamalla työturvallisuuteen ja työntekijöiden terveyteen liittyvät asiat kuntoon. Yrityksen on asioiden sujumiseksi huolehdittava suhteistaan myös alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin. Väleissä on syytä olla myös ammattiyhdistysliikkeen kanssa unohtamatta yrityksen sijaintikunnan päättäjiä.



Kolme yhteiskuntavastuun näkökulmaa (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristö) tulisi ottaa huomioon mahdollisimman monipuolisesti.

Yrittäjän vastuullinen toiminta ulottuu monelle eri taholle, ja nykyään myös yhteiskunta asettaa omat vaatimuksensa ja toiveensa yritysten toiminnalle; vastuullinen yritys osallistuu ympäristön suojeluun, kestävään kehitykseen. Yhteisöviestinnän professori Elisa Juholin tarkastelee yritysten yhteiskuntavastuuta kirjassaan ”Yhteiskuntavastuusta yrityskansalaisuuteen”. Juholinin mielestä

sanalla yhteiskuntavastuu on poliittinen sivumerkitys, ja parempi ilmaisu olisi esimerkiksi yritysvastuu, joka merkitsee organisaation vastuuta sidosryhmilleen, ei yleisesti koko yhteiskunnalle. Ensin yritysvastuuseen heräsivät maailmanlaajuiset suuryritykset. Seuraavaksi mukaan tuli lisää suuryrityksiä ja verkostoituneita pk-yrityksiä, ja nykyään vastuunsa tuntee myös suuri osa pk-yrityksistä. Tunnetuin osa-alue yritysvastuusta on ympäristövastuu, joka on usealle yritykselle jo luonnollinen osa päivittäistä toimintaa, ja yritykset saavat siitä itselleen lisäarvoa.

Monelle yritykselle ympäristön huomioiminen ja ympäristövastuu on myös toiminnan edellytys.



Samanlainen edellytys jokaisen yrityksen toiminnalle pitäisi olla henkilöstöön liittyvät vastuukysymykset; henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, työturvallisuus ja hyvät toimintatavat.

Yrityksen kohdatessa vaikeuksia voi yrittäjä joutua asettamaan vastakkain talouden turvaamisen ja henkilöstön vähentämisen. Irtisanomiset ovat aina vaikeita hetkiä yrittäjille, ja pienyrittäjä pyrkiikin useimmiten keksimään muita keinoja toiminnan jatkamiseen kuin henkilöstön irtisanomisen. Monelle meistä on kunnia-asia turvata luomamme työpaikat ja tinkiä omista palkoistamme pitääksemme henkilökuntamme. Irtisanomiset mielletään aina epäreiluiksi, vaikka joskus ne ovat välttämättömiä yrityksen tulevaisuudelle ja selviytymiselle.

Kirsi-Marja Kajander
Puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät