Kasvuyrityksistä puhutaan paljon. Yhteiskunnallisessa keskustelussa kasvuyritysten harteille asetetaan työllisyyden nostaminen, ja elinkeinoelämä kaipaa sekin menestyjiä. Mistä löytyy eväät kasvuun, ja millaisella toiminnalla tavoitteet saavutetaan?

Yritystoiminnan luontainen lähtökohta on tehdä voittoa. Liiketoiminnan kasvattaminen asettaa kuitenkin haasteita organisaatiolle, ja markkinat täytyy tuntea. Kasvu ei ole itsestäänselvyys, ja sen eteen täytyy tehdä työtä.

Kasvavan yrityksen ensimmäinen vaatimus on halu kehittää liiketoimintaa ja rohkeus toteuttaa suunnitelmat. Syksyllä tehdyn pk-barometrin mukaan koko maan pk-yrityksistä voimakkaasti kasvuhakuisia on vain 7 prosenttia. Varsinais-Suomen Yrittäjät pyrkii Yrittäjyyden Ykkönen -hankkeessaan tukemaan kasvavia yrityksiä tavoitteenaan nostaa voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus 10 prosenttiin.

– Kaikilla yrityksillä ei toki ole tarvetta tai edes mahdollisuuksia kasvattaa toimintaansa. Toimintaa tulisi kuitenkin kehittää jatkuvasti, vaikka yritys pysyisikin kooltaan samanlaisena, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henry Wibom toteaa.

ICT Turku Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kuosmasen mukaan yritysten verkottuminen ja alan keskittyminen luovat kasvumahdollisuuksia.

– Kaksi kotimaassa kilpailevaa yritystä voi esimerkiksi tehdä tehokasta ja toimivaa yhteistyötä maailmanmarkkinoille suuntautumisessa, Kuosmanen kertoo.



Kasvua yritysostojen kautta

Kasvun ja yritystoiminnan kehittämiseksi tarvitaan halun lisäksi rahoitusta. Harvalla yrityksellä itsellään on resursseja investoida toiminnan laajentamiseen, ja usein rahoitus haetaan muualta.

Turun Seudun Osuuspankki on toiminta-alueellaan merkittävä pk-yritysten rahoittaja.

– Rahoitus ei ole tänä päivänä ongelma, jos yrityksellä on halua investoida, pankin toimitusjohtaja Risto Korpela kertoo.

Korpela kuitenkin huomauttaa, että suuremmat yritykset ovat usein rohkeampia investointien ja kasvun suhteen. Pk-yrityksillä esteenä kasvulle on myös asennoituminen. Riskejä halutaan välttää.

– Etenkin korkeakoulutettujen henkilöiden ylivarovainen suhtautuminen yrittäjyyteen on huolestuttavaa, Korpela toteaa.

Sijoitusjohtaja Juha-Matti Mikkola pääomasijoitusyhtiö Aboa Venturesta huomauttaa, että yritys voi kasvaa myös yritysostojen kautta. Monien yrittäjien ikääntyessä ollaan pian tilanteessa, jossa yrityksen toiminnan jatkuminen voi olla kiinni yrityskaupoista. Tällaisessa tilanteessa ostajayritykselle tarjoutuu mahdollisuus toimintansa laajentamiseen.

– Yritysostoissa tarvitaan uskallusta ja ideaa. Kasvun syynä ei tosin saisi olla pakkoa tai kannattavuuden palauttamista, vaan aito halu kasvattaa toiminnan laajuutta ja voittoja, Mikkola selvittää.



Kasvu suuntautuu maailmalle

Turkulainen konepaja Ceiko tähtää suunnitelmalliseen liiketoiminnan kasvuun. Vuonna 2002 Juri Virkki osti yrityksen yhdessä yhtiökumppanin ja pääomasijoittajien kanssa. Parissa vuodessa Ceikon Turun henkilöstön määrä on liki kaksinkertaistunut, ja myös Puolan tuotantoyksikön toiminta on kehittynyt. Yhtiö perusti syksyllä 2004 tytäryhtiön Ceikomix Oy:n, joka jatkaa Sulzerin Salon sekoitintehtaan säiliöliiketoimintaa.

– Panostimme henkilöstöön ja laiteinvestoihin, vaikka alalla olikin tilapäinen taantuma pari vuotta sitten. Vahva usko ja näkemys saavat seuraamaan laadittua suunnitelmaa, Ceikon hallituksen puheenjohtaja Juri Virkki toteaa.

Ceiko noudattaa tarkkaan määritettyä toimintastrategiaa, joka tähtää liiketoiminnan kasvuun. Luontainen suunta kasvuyritykselle on laajentua ulkomaille. Maailmanmarkkinoilla suurin kasvualue on Aasia.

– Suunnittelemme Kiinan yksikön perustamista. Kasvu suuremmassa mittakaavassa edellyttää ulkomailla toimimista. Uuden yksikön perustamisen syynä ei ole tuotannon siirtäminen, vaan asiakassuhteiden parantaminen ja toimiminen lähellä asiakasta, Virkki kertoo.

Etenkin pk-yrityksille ulkomaanmarkkinoille lähtemisen esteenä voi olla kokemattomuus kansainvälisestä markkinoinnista ja kommunikaation vaikeudet. Pienemmillä yrityksillä resurssit asettavat myös rajoja, ja parhaat tulokset saavutetaankin verkottumisen ja yhteisprojektien kautta.



Organisaatioilta tukea ja rahoitusta

Työvoima- ja elinkeinokeskus on alueellisesti toimiva yritystoimintaa ja työllisyyttä edistävä palvelukeskus. TE-keskus tarjoaa yrityksille neuvontaa, koulutusta ja rahoitusta. Vahvana painopisteenä on kasvuyritysten tukeminen ja kasvun aikaansaaminen.

– Kasvavat yritykset luovat työpaikkoja. Elinkeinoelämän menestyminen tukee valtiollista ja alueellista hyvinvointia, Varsinais-Suomen TE-keskuksen osastopäällikkö Kimmo Puolitaival toteaa.

Kaikista uusista työpaikoista 75 prosenttia syntyy 5 prosentissa yrityksistä. Tämänkin takia kasvuyritykset ovat TE-keskuksen avainasiakkaita.

TE-keskukset tarjoavat yrittäjille kehittämis- ja rahoituspalveluita ja auttavat luomaan kontakteja. Yhteistyötä tehdään eri organisaatioiden kesken, ja tavoitteena on löytää edellytykset kasvavalle liiketoiminnalle.

– Kasvuyrityksen tulee aina tuntea markkinansa. Lisäksi yrityksellä on oltava jokin erityinen kilpailuvaltti, jonka avulla se pystyy markkinat valtaamaan, Puolitaival sanoo.



[225_m_kasvu_Risto_Korpela02.jpg]



[226_m_kasvu_Juri_Virkki.jpg]



Finnvera jakaa riskin

Valtion omistama rahoitusyhtiö Finnvera tekee tiivistä yhteistyötä toimintaansa aloittavien tai kehittävien yritysten kanssa. Finnvera auttaa rahoituksessa markkinapuutetilanteessa, jossa yritykseltä esimerkiksi puuttuu riittäviä vakuuksia lainaa varten.

Mihin tahansa hankkeeseen Finnvera ei lähde mukaan, vaan yrityksellä tulee olla hyvät lähtökohdat ja kattavat suunnitelmat toiminnalleen.

– Kasvu ja menestyminen vaativat ideaa ja toimintastrategiaa, Finnveran Turun aluejohtaja Markku Laineenoja selvittää.

Finnveran Turun aluekonttori rahoitti viime vuonna kaikkiaan noin 100 miljoonalla eurolla vajaan kahden tuhannen yritysasiakkaansa toimintaa. Suurin osa hankkeista tuotti hyvin tulosta.



Mahdollisuuksia ei tunneta tarpeeksi

Vaikka Finnveran toiminta on Varsinais-Suomessa hyvin laajaa, ei rahoitusyhtiön tunnettuus yritysten keskuudessa ole riittävän suuri. Markku Laineenojan mielestä valtion rahoitusyhtiöiden toiminnalla ei ole maakunnassa kovin pitkiä perinteitä, minkä johdosta kaikkia rahoitusmahdollisuuksia ei vielä tunneta.

– Peittolukumme Turun konttorin alueella on noin 8,5 prosenttia alueen kaikista yrityksistä, mikä on liian pieni, Laineenoja toteaa.

Finnveralla olisi siis annettavaa enemmänkin. Vuoden alusta Finnveran toimintastrategiaa täsmennettiin kohdistumaan entistä selvemmin yritysten perustamiseen ja kasvuyritysten tukemiseen. Tämä näkyy paremmissa toimintavalmiuksissa.

Finnvera mielletään usein teollisen toiminnan rahoittajaksi. Mielikuva on kuitenkin väärä, ja uusista asiakkaista peräti kolme neljästä tulee palvelualoilta.



[224_m_kasvu_Markku_Laineenoja02.jpg]

Konepaja Ceikolla on Juri Virkin mukaan selke? n?kemys, mihin suuntaan yrityksen toimintaa kehitet??n.

Markku Laineenoja toivoo, ett? yritykset ottaisivat aktiivisemmin selv?? Finnveran palveluista.

Risto Korpela kaipaa yritt?jilt? enemm?n rohkeutta kasvattaa yritystoimintaa.

Mikko Mentula