Lokakuun alussa 2004 astui voimaan uusi laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lain tavoitteena on turvata työsuhteen osapuolten oikeudet. Lakia on korjattu useaan otteeseen, ja muuttuvien pykälien seuraaminen on haastavaa.

Työlakeihin ja työehtosopimuksiin perehdyttiin Suomen Yrittäjien ja Varsinais-Suomen Yrittäjien järjestämässä Työlait ja tessit tutuiksi -koulutustilaisuudessa.1. maaliskuuta. Tilaisuudessa oli puhumassa Suomen Yrittäjien asiantuntijoita.

Laki yksityisyyden suojasta rajoittaa tietojen keräämistä työntekijästä. Tiedot on kerättävä ensisijaisesti työntekijältä itseltään, ellei kyseessä ole lakisääteisen velvollisuuden toteuttaminen tai luotettavuuden selvittäminen. Tässäkin tapauksessa on kuitenkin etukäteen ilmoitettava työntekijälle tietojen hakemisesta.

Työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain työsuhdetta koskevia päätöksiä valmistelevat tai tekevät henkilöt. Näillä henkilöillä on salassapitovelvollisuus, ja terveydentilaa koskevat tiedot on säilytettävä erillään muista henkilötiedoista.



Sähköpostin lukemisessa tiukat ehdot

Työnantaja ei lainsäädännön mukaan saa lukea työntekijänsä sähköposteja, mikäli työsähköpostiosoite on mallia etunimi.sukunimi@yritys.fi, jolloin osoite tulkitaan henkilökohtaiseksi.

– Sähköpostia voi sen sijaan lukea rajoituksetta, jos osoite on yhteinen ja nimetty esimerkiksi myynnin tai markkinoinnin mukaan, Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen muistuttaa.

Sähköpostitse hoidetaan kuitenkin entistä enemmän liikeasioita, ja työntekijän ollessa estynyt suorittamaan tehtäviään, voi työnantaja käydä läpi sähköpostin tärkeiden viestien varalta.

Viestin voi avata ainoastaan, jos se otsikkonsa ja lähetystietojensa perusteella on tulkittavissa työnantajan kannalta välttämättömäksi tiedoksi. Tällöin viestin saa avata tietojärjestelmän pääkäyttäjän avulla ja toisen henkilön läsnä ollessa. Lisäksi jokaista viestiä kohden täytyy laatia avauspöytäkirja, josta käy ilmi, mikä viesti on avattu ja miksi.

Työsopimukseen voi sisällyttää työnantajan oikeuden lukea työntekijöiden henkilökohtaisia työsähköposteja.

– Tämä kannattaakin tehdä, jos on kyse liiketoimesta, jossa useammalla henkilöllä tulisi olla pääsy samoihin sähköpostikeskusteluihin, Vanhanen toteaa.



Huumausainetesteissä oltava hyvät perustelut

Huumausainetestit voi tehdä työhönotossa, mikäli työ edellyttää erityistä tarkkuutta tai työ voi aiheuttaa vaaratilanteita. Lisäksi testin perusteena voi olla toimiminen lasten kanssa tai pääsy huumausaineisiin ja lääkkeisiin. Kaikissa tapauksissa testin voi tehdä vasta, kun työntekijä on jo valittu ja hän antaa testiin suostumuksensa.

Työnantajan on myös tiedotettava etukäteen työnhakijalle, että kysymys on tehtävästä, johon voidaan vaatia huumausainetestit. Testeissä on käytettävä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ja kustannuksista vastaa työnantaja.

Kameravalvonta yrityksissä on myös yleistymässä koko ajan. Laki määrittää, mihin kamerat saa kohdistaa ja mitä kameroilla halutaan valvoa. Käymälöissä, pukeutumistiloissa tai muissa työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa huoneessa ei kameravalvontaa saa käyttää.

Tiettyjä työntekijöitä ja heidän työpisteitään ei saa tarkkailla ilman erityisen raskasta syytä. Työntekijöille on myös tiedotettava kameravalvonnasta laissa määrätyin tavoin.



[230_m_Yksityisyyden_suoja.jpg]

Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa luentoja ty?lains??d?nn?n tuoreimmista uudistuksista oli kuulemassa salin t?ydelt? yritt?ji?.

Mikko Mentula