Työttömien määrä on jatkanut kasvuaan, Varsinais-Suomessa muuta maata enemmän. Työttömyysaste on noussut 10 % pintaan. Erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavaa; nyt jo neljännes nuorista työnhakijoista on vailla työtä. Toivon mukaan loppuvuodesta orastava talouden noususuhdanne taittaa työttömyyden kasvun.

Kasvavan työttömyyden kurimuksessa on nähtävissä vastakkaisiakin piirteitä; maaliskuun pk-barometrissä työvoiman saatavuus nähdään edelleen eräänä keskeisimmistä työllistämisen esteistä. Samaisessa barometrissä yrittäjät pitävät kilpailua osaajista ensisijaisena yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavana tulevaisuuden muutosilmiönä. Myös väestön ja työvoiman ikääntymisen uskotaan vaikuttavan tulevina vuosina varsin merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiin.

Tilanne on yrityksissä siis varsin kaksijakoinen; toisaalta työtä ei ole kaikille tarjolla ja toisaalta osaajia tarvitaan, toimialasta riippumatta. Tässäkään työttömyystilanteessa työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa riittävällä tavalla. Mitä siis pitäisi tehdä ?

On selvää, että työvoimapula tulee joka tapauksessa koettelemaan yrityksiä tulevina vuosina entistä rajummin; vuoteen 2015 mennessä työmarkkinoille syntyy 130 000 työntekijän vaje suurten ikäluokkien poistuessa työmarkkinoilta. Ja yhtä selvää on, että pelkästään ulkomaisen työvoiman lisäyksellä vajetta ei kyetä täyttämään.

Suurin huoli on nuorten työllistymisessä. Meillä ei ole varaa menettää suurta joukkoa nuoria syrjäytyviksi työmarkkinoilta. Jokaiselle nuorelle tulee löytää opiskelupaikka ja vastavalmistuneille vähintään työharjoittelupaikka. Pk-yritysten on myös syytä kantaa kortensa kekoon työharjoittelu- ja mm. oppisopimuspaikkojen järjestämiseksi nuorille. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja tulee lisätä ja samalla kuunnella herkällä korvalla yrityssektoria sen tulevien työntekijöiden osaamistarpeista. Myös ammatillisen aikuiskoulutuksen rooli tulee korostumaan aikuisväestön jatkokoulutustarpeiden lisääntyessä.

Yritysten ja oppilaitosten lisätty yhteispeli höystettynä työvoimaviranomaisten resurssein ja toimenpitein sekä ennakoiden tulevia osaamistarpeita on tässä tilanteessa aivan keskeistä.

Hallituksen lupaama 77 miljoonan euron määräraha nuorisotyöllisyyden hoitoon tulee nyt todelliseen tarpeeseen.

Henri Wibom
Toimitusjohtaja