Varsinaissuomalaisten yritysten suhdannenäkymät ovat parantuneet viime syksystä ja ovat nyt lähes kaikkien osatekijöiden kohdalla positiivisia. Suhdannenäkymiä kysyttiin Varsinais-Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa pk-yritysbarometrissa.

Positiivisista merkeistä huolimatta tulevaisuuteen kuitenkin suhtaudutaan Varsinais-Suomessa muuta Suomea varovaisemmin.

Työllisyyden odotetaan paranevan seuraavan vuoden aikana. 46 prosenttia alueen yrityksistä on jo sopeuttanut toimintaansa taloustaantuman vuoksi.

Työllistämisen esteinä nähtiin riittämätön tai epävakaa kysyntä sekä työn sivukulut.

Noin joka neljäs Varsinais-Suomessa toimivista yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Kuluneen vuoden aikana ulkopuolista rahoitusta otti 34 prosenttia. Saman verran kokee, että rahoitusmarkkinat ovat heijastuneet rahoitusehtoihin melko tai erittäin paljon.

– Todellisuudessa rahamarkkinat ovat parantuneet, vaikka yrittäjät kokevat päinvastoin, aluejohtaja Seija Pelkonen Finnverasta sanoo. Pelkosen mukaan investoinnit yrityksissä ovat taas lisääntyneet ja rahoitusta ei enää niinkään haeta kassan paikkaamiseen.

Vajaa viidesosa koko maan ja alueen pk-yrityksistä ilmoitti, että yrityksellä on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Reilu puolet kaikista kertoi myös, että asiakkailla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Verottajan kanssa on viimeisen puolen vuoden aikana joutunut neuvottelemaan kymmenesosa yrityksistä.

Laivanrakennus suurin haaste

– Näyttää siltä, että kaikkialla muualla paitsi teknologia-alalla olot ovat nyt normalisoitumassa, yksikön päällikkö Esa Lindqvist Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sanoo. Hän on silti luottavainen Salon ja Nokian suhteen ja toivoo, että Nokian panostus älypuhelimiin osoittautuu kannattavaksi.

– Suurimmat haasteet ovat nyt laivanrakennuspuolella. On vaikea tehdä tuotekehitystä, kun tulevaisuudesta ei tiedetä. STX:n ympärillä on viidenkymmenen yrityksen avainjoukko, joka täytyy jotenkin pystyä pitämään koossa ja pystyssä. Jos ei pystytä, yritysverkko alkaa rapautua. Osa tulee toimeen omillaan, osa tarvitsee julkista apua, Lindqvist toteaa.

Suhdannekyselyn mukaan yrittäjyysilmapiiri on yleisesti ottaen huonontunut ja julkisen vallan asenne yrittäjyyteen heikentynyt.

– Kokevatko yrittäjät, että puheet ja teot eivät vastaa toisiaan, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom kysyy.

Investointi ei pelota yrittäjää

Laitilalainen autokorjaamoyrittäjä Timo Aaltonen luottaa tulevaisuuteen. Hän on ottamassa pankkilainaa ja rakennuttamassa uutta hallia Kaukolan teollisuusalueelle, kaupungin vuokratontille.

– Rakennustyöt alkavat heti, kun lupa-asiat ovat kunnossa. Olen hakenut myös investointitukea, mutta siitä en ole saanut vielä päätöstä, Aaltonen kertoo. Nykyinen työpiste sijaitsee parikymmentä kilometriä keskustan ulkopuolella.

– Uusi halli on investointi, jota maksan seuraavat kymmenen vuotta. Uskon kuitenkin, että töitä riittää, ihmisten on pakko liikkua eikä täällä Laitilassakaan pääse juuri mihinkään ilman omaa autoa. Taloustaantuma on tässä työssä näkynyt sillä tavalla, että autoja korjataan jopa enemmän kuin ennen. Itse olen saanut laskuni maksettua enkä ole huomannut, että asiakkaillakaan olisi ollut tavallista enempää maksuvaikeuksia.

Timo Aaltonen on investoimassa uuteen halliin ja luottaa siihen, että töitä riittää tulevaisuudessakin.

pirkko.varjo@y-lehti.fi