”Poikkeuksetta ne on jakomielitautisia hulluja raivopäitä. Vaikka tekis pikkuvirheen, niin kauhean raivarin saa. Tekis mieli vetää turpaan.” Siinä erään työntekijän näkemys johtoportaasta. Kovat on johtajien paineet. Minkälainen on hyvä esimies?

Filosofian tohtori Timo Kultanen on perehtynyt asiaan, ja kouluttaa johtajia yrityksessään Kultanen Consulting. Johtajalla ja esimiehellä on hänen mielestään sävyero, mutta nyt puhutaan molemmista.

Johtajan tehtävä on johtaa. Yksinkertaista. Käytännössä vaatimukset lisääntyvät koko ajan, piru nimeltä kiire istuu olkapäällä, ja stressi saattelee kaaoksen ikävään suohon. Siihen mausteeksi taantuma ja työntekijät, jotka tuntuvat tietävän kaiken paremmin.

Sitoudu, tartu, toimi

Johtaja johtaa ihmisiä ja asioita, Kultanen sanoo. Työntekijät ovat työnsä asiantuntijoita. Ei johtajan tarvitsekaan tietää kaikkea, vaan tunnistaa liiketoiminnan olennaiset piirteet. Vaatia ja varmistaa, että sovitut asiat hoituvat.

- Johdon sitoutuminen on välttämätöntä kehittymiselle. Tartu ongelmiin heti, ryhdy toimenpiteisiin, Kultanen kehottaa.

Johtajan työ perustuu tasapainoiseen minäkuvaan ja kykyyn rakentaa luottamusta organisaation sisällä. Johtajan on tunnistettava omat persoonallisuuspiirteensä, vahvuudet ja heikkoudet. Ja hyväksyttävä se, ettei johtaminen ole aina hauskaa.

- Et voi kehittyä, ellet pysty ajattelemaan tulevaisuutta myönteisesti. Arjen kiire syö muutokset helposti ja tämä on pitkän aikajänteen harjoittelun tulosta, Kultanen toteaa.

Kouluttaja luettelee erilaisia luonteenpiirteitä: voiman käyttäjä, innostuja, puurtaja ja pohtija. Mutta olivatpa luonteenpiirteet mitkä tahansa, kaikissa on potentiaalia kohtalaiseksi johtajaksi. Yrityksen tai organisaation tila määrittelee, millaista johtamista tarvitaan. Ihmiset eivät ole itseohjautuvia, eli sinua tarvitaan.

- Johtamistyhjiötä ei ole. Aina joku ottaa vallan, Kultanen muistuttaa.

Sosiaalisesti älykäs luovii

Tunneälystä väitellyt Kultanen tutkii myös uudempaa käsitettä, sosiaalista älyä. Se muodostuu sosiaalisesta tietoisuudesta ja kyvykkyydestä. Sosiaalisesti älykkäät ikään kuin lukevat toista ihmistä alitajuisesti, eli sama aaltopituus on helpompi löytää. Tämä sosiaalinen tietoisuus auttaa sujuvampaan vuorovaikutukseen.

Mutta lähes kaikilla on riittämättömyyden ja yksinäisyyden tunteita. Johtajien ongelmat ovat työpaikasta riippumatta samankaltaisia. Siksi Kultanen näkee kollegakerhoille olevan tarvetta.

Stressi sisältää masennuksen siemenen. Se on pelkoa jotain kohtaan, ja syntyy usein kielteisen kierteen kautta. Motivoiva paine ja stressi ovat eri asiat. Kunnossa oleva pää on hyvä puskuri.

Johtaja voi kannustaa yrityksen huipulle, kunhan selvitetään ensin nykytilanne rehellisesti, ja otetaan selville, missä halutaan olla jatkossa. Aikajänteen on oltava helposti hahmotettavissa, esimerkiksi kaksi vuotta.

- Johtajan on tiedettävä, millainen hän on henkilöstönsä silmin. Joskus sitä on kysyttävä myös asiakkailta. On oltava oikeassa hetkessä kova ja taas toisessa rennon joustava, sopivasti molempia, Kultanen määrittelee.

Jos organisaatiossa pelaa sisäinen luottamus, jokainen saa olla oma itsensä. Hyvä johtaja välittää sellaista viestiä, joka kohottaa alaisten itsetuntoa. Vähitellen yritys alkaa olla haluttu työnantaja.

Timo Kultanen jakaa ajan kolmiyhteydeksi: työ – muu aika – uni. Jokainen tarvitsee työn ulkopuolista tekemistä, rentoutumista ja riittävän määrän laadukasta unta. Miten käytät aikasi?

Filosofian tohtori Timo Kultanen painottaa, että kehittyäkseen täytyy kyetä näkemään positiivinen tulevaisuus. - Arjen kiire syö muutokset helposti ja tämä on pitkän aikajänteen harjoittelun tulosta, Kultanen ymmärtää.