Yhä harvempi käytöstä poistettu auto jää enää takapihojen koristeeksi. Vuodesta 2004 voimassa ollut uudistettu jätelaki takaa sen, että tarpeettomaksi käyneestä autosta pääsee eroon helposti ja ilmaiseksi. Valtuutetut vastaanottopisteet hoitavat autojen purkamisen ja materiaalien kierrättämisen. Vain 15 prosenttia asianmukaisesti kierrätetystä autosta päätyy kaatopaikkajätteeksi.

Salolaisessa Auto-Lehtisessä puretaan ja kierrätetään nelisensataa autoa vuodessa. Käyttökelpoiset osat irrotetaan, tarkastetaan ja myydään edelleen varaosiksi. Varastossa on jatkuvasti noin 60 000 varaosaa, toimitusjohtaja Juha Vähäoja kertoo.

– Yrityksen tulos tehdään varaosakaupalla, purkaminen voi joskus mennä jopa miinuspuolelle, hän toteaa.

Neljän hehtaarin maa-alueella käsitellään pääasiassa henkilöautoja. Mistään romuvarastosta ei totisesti ole kyse, sillä tilat ovat siistit, kierrätyskelpoiset autonkorit seisovat ulkona kauniissa riveissä ja myytävät varaosat odottavat uutta omistajaa tarkasti luetteloituina omilla hyllyillään.

Auton purkaminen aloitetaan ongelmajätteiden poistamisella. Öljyt, jarrunesteet ja muut haitalliset aineet otetaan talteen ja varastoidaan isoihin säiliöihin. Täydet säiliöt toimitetaan Ekokemin tai Lassila & Tikanojan käsiteltäviksi. Renkaat toimitetaan Kuusakoski Oy:lle, joka valmistaa niistä maanrakennusaineita ja eristeitä. Penkinpäälliset murskataan ja välivarastoidaan kaatopaikalle.

– Vuoteen 2014 mennessä tällekin materiaalille on löydettävä uusi käyttötarkoitus, Vähäoja huomauttaa.

Se, mikä autosta jää jäljelle, viedään Kuusakosken murskaamolle. Siellä metallit ja muovit erotellaan ja toimitetaan edelleen uusiokäyttöön.

Jopa saman vuoden malleja päätyy purettaviksi

Purettaviksi päätyvät autot voivat olla uusiakin. Salolaisyritys ostaa suuren osan käsittelemistään autonromuista ulkomailta.

– Suomessa aika pahastikin kolaroitu auto voidaan vielä korjata. Monissa muissa maissa ostetaan herkemmin uusi auto tilalle. Tämä on suoraa seurausta suomalaisesta autoverotuksesta, Vähäoja kertoo.

Vakuutusyhtiöt korvasivat viime vuonna kolarivahinkoja 300 miljoonalla eurolla. Varaosien tehokkaampi uusiokäyttö toisi kustannuksia roimasti alaspäin, Vähäoja uskoo.

– Asiakkaat voivat toivoa, että korjaamo käyttää kierrätettyjä varaosia. Karkeasti ottaen hinta putoaa silloin puolella. Meillä on myös paljon asiakkaita, jotka ostavat varaosan itse ja maksavat siten vain työstä. Erityisesti naiset ovat tässä hyvin valveutuneita.

Valtuutetun vastaanottopisteen antama romutustodistus on ainoa keino saada ajoneuvo lopullisesti pois ajoneuvorekisteristä. Suomessa on satakunta valtuutettua autopurkamoa, joiden toimintaa ympäristöviranomaiset valvovat. Kaikki romuautot eivät silti vieläkään päädy asianmukaiseen käsittelyyn.

– Romun hinta oli välillä nollassa ja se karsi jobbareita aika tehokkaasti. Silti on laskettu, että esimerkiksi jäteöljyä päätyy tuntemattomaan osoitteeseen jopa 40 säiliörekallisen verran vuodessa, Vähäoja kertoo.

Auto-Lehtinen samoin kuin sen tamperelainen sisaryritys Fusti Oy ovat Suomen Autopurkamoliiton jäseniä. Juha Vähäoja toimii liiton varapuheenjohtajana.

Autojen varaosakauppaa käydään pääasiassa sähköisesti. Salostakin lähtee joka päivä paketteja eri puolille Suomea. Varaosat ovat internetin haetuimpia tuotteita, Juha Vähäoja kertoo.

Autoista puretaan kaikki kierrätyskelpoiset osat sen jälkeen, kun öljyt ja muut ongelmajätteet on poistettu. Maaperään ei saa päätyä tippaakaan öljyä, Vähäoja huomauttaa.

pirkko.varjo@y-lehti.fi