Eduskunta käsittelee parhaillaan ehdotusta rakennusalan käännetystä alv:stä. Ehdotuksen mukaan aliurakoitsijan laskutus ei sisällä arvonlisäveroa ja pääurakoitsija maksaa arvonlisäveron koko valmistusketjusta. Tavoitteena on harmaan talouden karsiminen.

Ehdotus merkitsee monille pienille yrityksille raskasta byrokratiaa. Laskutuksen, kirjanpidon ja arvonlisäveron laskennan erikoisjärjestelyt koskevat suurta joukkoa pieniä putki-, sähkö-, maalaus-, sisustus- ja puusepänalan yrittäjiä. Ongelmana on, että rajanveto erilaisten urakoiden ja tarvikemyynnin ja siihen liittyvien asennustöiden kohdalla on tulkinnanvaraista. Monet yritykset toimivat samanaikaisesti monissa erilaisissa rooleissa, kuten tarvikemyyjänä, aliurakoitsijana, itsenäisenä urakoitsijana ja pääurakoitsijana. Nämä erilaiset roolit pitäisi aina erikseen määritellä kirjanpitoa ja laskutusta varten.

Uuden lain tavoite, eli harmaan talouden karsiminen, ontuu. Laki toki tukkisi muutamia porsaanreikiä, mutta tarjoaisi samalla uusia mahdollisuuksia vilpin tekoon. Urakointiketjussa aliurakoitsijat saisivat ostoistaan heti veronpalautuksen ja valtio saisi rahat sitten paljon myöhemmin takaisin pääurakoitsijalta. Aikaviive tarjoaisi uusia mahdollisuuksia laajaan vilppiin. Aliurakoitsijat voisivat hakea palautusta keksittyjen kulukuittien perusteella, ja alalle ilmaantuisi bulvaaniyrityksiä, jotka häviäisivät kartalta heti palautuksen saatuaan. Valtion pitäisi saada maksusuoritus koko rakennushankkeesta pääurakoitsijalta, mutta jos tämä meneekin konkurssiin, valtio jää kokonaan ilman rahoja.

Meillä epärehelliset urakoitsijat ovat yleensä lyhytikäisiä yrityksiä, jotka käyvät kauppaa kuiteilla, käyttävät pimeää työvoimaa tai viittaavat kintaalla veronpidätyksille ja työnantajamaksuille. Uusi laki ei pääse riittävällä tavalla käsiksi näihin rehellisten yrittäjien kilpailua vinouttaviin huijareihin, vaikka poliitikot ovatkin tiedotusvälineissä antaneet ymmärtää, että uusi lakiehdotus olisi patenttiratkaisu vilpillisten toimijoiden kitkemiseen.

Käännettyä arvonlisäveroa sovelletaan rakennusalalla monissa maissa, kuten Ruotsissa. Ruotsin kokemukset ovat vielä melko epäluotettavia eikä niitä voi suoraan verrata Suomen tilanteeseen. Suomessa meillä on olemassa tilaajavastuulaki, joka sinänsä kontrolloi aliurakoitsijoiden laillisuutta paremmin kuin Ruotsissa. Kehittämällä sitä entisestään voisimme saada suoraviivaisen ja johdonmukaisen järjestelmän, joka voisi myös toimia esikuvana muille maille.

Staffan Sundström
Varapuheenjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät