Palvelusetelit, hankinnat ja kilpailutus puhuttivat Turun Yrittäjien järjestämässä keskustelutilaisuudessa 3.5. Paikalle oli kutsuttu sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä sekä kaupungin ja yrittäjäjärjestön asiantuntijoita.

Keskustelijoina olivat apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä, peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, peruspalvelulautakunnan puheenjohtaja Juhani Leppä, hankinta- ja logistiikkajohtaja Pauliina Lautiainen, Suomen Yrittäjien kehityspäällikkö Janne Pesonen, lääketieteellinen johtaja Markku Suokas Pulssi Oy:stä sekä yrittäjä Hannu Rantanen päiväkoti Mukulaxista.

Hannu Rantanen toivoi päivähoitoon lisää valinnanvapautta.

– Palveluseteleissä voisi ottaa käyttöön myös kevennetyn version, ”kerhosetelin” niille lapsille, jotka eivät tarvitse kokopäivähoitoa. Myös sopimuskausia pitäisi tarkistaa. Turussa kymmenen prosenttia päivähoidosta toteutetaan yksityisten yritysten voimin. Sopimuskaudet ovat 3,5 – vuotisia, mikä on liian lyhyt aika pitkäjänteiseen toimintaan, Rantanen sanoi.

Maija Kytälle ajatus kerhoseteleistä oli uusi. Hän piti sitä kuitenkin kiinnostavana.

– Valinnanvapaus on yksi tärkeimmistä asioista, kun perheet järjestävät lastenhoitoa, hän sanoi.

Ongelmina ali- ja ylihinnoittelu

Markku Suokas toivoi kilpailutukseen parempaa kokonaisuuksien hahmottamista.

– Ei ole asiakkaan edun mukaista, että tutkimukset tehdään useassa eri paikassa. Nyt näin voi käydä, kun kilpailutuksessa katsotaan enemmän yksittäisiä seikkoja. Terveydenhoitoalan markkinoille on myös tulossa suuria, ulkomaisia yrityksiä, jotka hakevat aggressiivisesti markkinoita jopa alihinnoittelulla.

– Palvelusetelin arvon on oltava markkinahintainen. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kova haaste on oppia luomaan yhteenliittymiä, jotka osaavat tehdä yhteisiä tarjouksia, Juhani Leppä sanoi. Kaikkea ei kuitenkaan voida ulkoistaa, ei varsinkaan vastuuta, Leppä huomautti.

Janne Pesonen peräsi kokonaistaloudellisia ratkaisuja.

– Vastoin oletuksia Suomen Yrittäjät ei ole sitä mieltä, että yksityisiltä pitäisi ostaa mahdollisimman paljon. Palvelusetelituottajien on täytettävä laatukriteerit, niiden mukaan ollaan mukana tai pudotaan pois. Setelien ei lain mukaan tarvitse vastata kunnan tuottaman palvelun arvoa. Uskon, että kuntien halu ottaa setelit käyttöön perustuu toiveeseen kustannussäästöistä, eikä vain ystävälliseen haluun ihmisten valinnanvapauden lisäämisestä.

pirkko.varjo@y-lehti.fi