Suomen Yrittäjien ja opetushallituksen toimesta on tehty selvitys yrittäjien koulutustaustasta. Pyrittiin myös selvittämään, onko koulutuspohjan ja erityyppisten yritysten välillä yhtäläisyyksiä. Selvitys on varsin kattava ja monipuolinen, minkä vuoksi en tässä lähde sitä yksityiskohtaisesti kommentoimaan. Tarkastelen vain yhtä osa-aluetta, josta viime vuosina on usein käyty keskustelua. Eri yhteyksissä on nimittäin pohdiskeltu, miten korkeakouluista valmistuneet opiskelijat saataisiin ryhtymään yrittäjiksi. Selvityksessä käytettiin materiaalina Suomen Yrittäjien yritysrekisteriä, joka varmasti kuvastaa melko kattavasti koko Suomen yrityskantaa. Yrittäjien koulutuspohja jakaantui niin, että 14 prosenttia yrittäjistä on suorittanut joko korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon. Luku on muuten sama, jos vertaamme sitä koko maan 20-64 –vuotiaiden koulutuspohjaan. Opistoasteen suorittaneita on yrittäjistä 33 prosenttia ja koko väestöstä 17 prosenttia, ja kun vielä todetaan, että ammatillinen koulutus on 30 prosentilla yrittäjistä ja 36 prosentilla koko väestöstä, niin voidaan todeta, että yrittäjät ovat paremmin koulutettuja kuin maamme väestö keskimäärin. Selvityksessä kävi myös ilmi, että naispuoliset yrittäjät ovat keskimäärin paremmin koulutettuja kuin miespuoliset. Korkeakoulutausta on 18 prosentilla naisyrittäjistä, kun miesten vastaava luku on 12 prosenttia. Kun tarkasteltiin yrittäjien koulutuspohjaa ennen vuotta 2000 ja sen jälkeen perustetuissa yrityksissä, saatiin mielestäni varsin positiivisia tuloksia. Pelkkä perusasteen koulutustausta on uusissa yrityksissä enää 13 prosentilla, kun ennen vuotta 2000 perustetuissa yrityksissä vastaava luku on 21 prosenttia. Sama suunta on myös nähtävissä korkeakoulutaustoja tarkasteltaessa. Ammattikorkeakoulukoulutus tuli maahamme 90-luvun lopulla ja on osoittautunut hyväksi väyläksi ryhtyä yrittäjäksi. Vuoden 2000 jälkeen perustetuissa yrityksissä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita on 7 prosenttia koko yrittäjäkannasta ja muita korkeakoulun käyneitä 15 prosenttia, joka sekin luku on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin ennen vuotta 2000 perustetuissa yrityksissä, joissa korkeakoulupohja oli 12 prosentilla yrittäjistä. Näyttäisi siis siltä, että vaikka opistotasoinen ja ammatillinen koulutustausta on edelleen tyypillisin yrittäjän koulutuspohja, niin korkeakoulututkinnon suorittaneiden yrittäjien määräkin on jatkuvassa kasvussa. Tähän on varmaan osaltaan vaikuttanut se, että yrittäjyydestä uravaihtoehtona puhutaan yhä enemmän korkeakoulutasolla ja yrittäjyyden opetusta on lisätty niin korkeakouluissa kuin muillakin koulutasoilla. Suunta on oikea, yrittäjyyskasvatuksen ja korkean kouluttautumisen myötä saamme varmasti jatkossa uusia kilpailukykyisiä yrityksiä.

Pentti Salonen
Yhteyspäällikkö