Suomalaisten korkeakoulujen koulutuksen taso on herättänyt keskustelua valtakunnallisesti. Yliopistoja on kritisoitu äänekkäästi päällekkäisyydestä ja siitä, ettei huippulahjakkuuksia huomioida tarpeeksi. Keskustelun taustalta löytyy etenkin korkean teknologian alojen osaavan työvoiman heikentynyt saatavuus.

Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen pitää yliopistojen nykytilaa paljon parempana kuin mitä julkisuudessa on esitetty.

– Keskustelun pohjana on käytetty yliopistojen maailmanlaajuisia ranking-listoja. Maailmassa on kuitenkin 15 000 yliopistoa. Jos yliopisto arvioidaan sijoille 100–300, ei se ole lainkaan huono saavutus, Reponen huomauttaa.

Kritiikki korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön vähyydestä ei pidä myöskään paikkaansa Turun kauppakorkeakoulussa, jossa kolmannes henkilökunnasta toimii yritystoiminnan tutkimuskeskuksessa tai erilaisten yritysprojektien tehtävissä.

– Koulutuksessamme on suora yhteys elinkeinoelämään, ja yrityksistä käy paljon vierailevia luennoitsijoita, Reponen sanoo.

Yliopistoihin kohdistettu kritiikki on Reposen mukaan liikkunut liian yleisellä tasolla. Työnantajilta ei käytännön tasolla ole kritiikkiä kuulunut.

Yhteistyötä joskus liikaakin

Suomalaisen yliopistojärjestelmän vikana on pidetty sitäkin, että kaikki oppilaitokset yrittävät tehdä kaikkea. Tämän Tapio Reponenkin hyväksyy jossain määrin, ja toteaa myös, että Turun kauppakorkeakoulussa on erikostumisen tarve tiedostettu jo pitkään sekä näin myös toimittu.

Teknologiateollisuuden Turun alueyksikön asiantuntija Juho Kesseli ei pidä yliopistojen ja yritysten yhteistyötä yleisesti ottaen parhaana mahdollisena. Aina ei kyse ole myöskään yhteistyön vähäisyydestä, vaan yrityksillä on toisenlaisiakin ongelmia.

– Yhteistyöhalukkaita oppilaitoksia on tänä päivänä niin paljon, että yrityksillä voi olla jopa vaikea päättää, kenen kanssa yhteistoimintaa tulisi tehdä, Kesseli sanoo.

Työvoiman tarve ei myöskään ole niin selvästi alakohtaista kuin on annettu ymmärtää, vaan kyse on pikemminkin yritysten kyvyistä rekrytoida osaavaa henkilöstöä.

– Rekrytointiin kuuluu panostaa ja se edellyttääkin ponnistuksia yrityksiltä, Kesseli muistuttaa.

Turussa hyvä esimerkki yritysmaailman ja korkeakoulujen yhteistyöstä on mukaan kesällä avattu ja syksyn mittaa toimintansa täydellä teholla käynnistävä Koneteknologiakeskus.

– mm