Suomalainen keskiarvoyrittäjä on 46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän on tehnyt useita vuosia palkkatyötä. Oman, osakeyhtiömuodossa toimivan yrityksensä hän on perustanut liike-elämän palvelujen tai kaupan alalle.

Suomen Yrittäjien laatiman yrittäjäprofiilin mukaan keskiarvoyrittäjä työllistää itsensä lisäksi 2 tai 3 ihmistä ja tekee itse 20 prosenttia pidempää työpäivää kuin palkansaajat. Ahertaminen myös palkitaan, sillä yrittäjälle jää käteen 31 prosenttia enemmän rahaa kuin palkansaajilla keskimäärin ja yrittäjä on muutenkin keskimääräistä kansalaista vauraampi.

Yrittäjä arvostaa turvallisuutta, toimeentuloa, vapautta ja perhettään, johon kuuluu 2,7 jäsentä. Hän asuu vähän paremmin kuin suomalaiset yleensä sekä käyttää keskimääräistä enemmän liikenteeseen ja terveyteensä. Kulttuuri, vapaa-aika ja ravintolat eivät niinkään kiinnosta, sillä niihin yrittäjä kuluttaa vähemmän rahaa kuin muut ihmiset.

Naisilla yhä kaksoisrooli

Naisyrittäjät aloittavat yrittämisen keskimäärin yli 40-vuotiaina. He ovat vähän koulutetumpia kuin miespuoliset kollegansa.

– Naisyrittäjää rassaa perheen ja työn yhdistäminen. Häntä tukee parhaiten perhe ja toinen yrittäjänainen, toimitusjohtaja Marjukka Karttunen Yrittäjänaisten Keskusliitosta hahmottelee.

Naisyrittäjät saattavat myös kokea yrittäjyytensä vähättelyä. Suomessa yrittäjyyden alat ovat voimakkaasti eriytyneet sukupuolen mukaan ja naiset kansoittavat ns. pehmeitä aloja, kuten hoiva-, sosiaali- ja terveyspalveluita.

– Tämä vahva eriytyminen on aika ihmeellistä ja siitä johtuu myös se, että naisten alat eivät ole niin kasvumyönteisiä kun miesten alat. Naisalat ovat työvoimavaltaisia ja siten työvoimakustannukset ja vanhemmuuden kustannukset haittaavat ja rassaavat kasvuhaluista yrittäjää. Toimiala vaikuttaa kasvuhalukkuuteen, ei siis niin, että naiset eivät haluaisi kasvattaa yrityksiään, vaikka ovatkin varovaisempia riskinottajia kuin miehet, Karttunen toteaa.

Ei saa yleistää

Professori Jarna Heinonen Turun Kauppakorkeakoulun yrittäjyystutkimusyksiköstä ei usko keskiarvoyrittäjyyteen.

– Keskiarvoyrittäjiä on yhtä paljon kuin keskivertoihmisiä yleensäkin. Keskivertoyrittäjään liittyy monia suorastaan virheellisiä stereotypioita, heidät esimerkiksi kuvitellaan tietyn tyyppisiksi ja muista ihmisistä poikkeaviksi ihmisiksi. Ennemminkin on niin, että on hyvin erilaisia yrittäjiä mitä tulee ikään, kokoon, motiiveihin, tavoitteisiin jne. ja että yrittäjäryhmän sisällä on paljon heterogeenisuutta, se ei siis ole mitenkään homogeeninen ryhmä, Heinonen sanoo.

pirkko.varjo@y-lehti.fi