- Suomessa keskustellaan talouskriisistä aivan liian vähän, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä sanoo.

Suomi on syytön, mutta uuteen kriisiin ei ole varaa meillä eikä muualla. Nykyisen siemen on Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoilta. Pankkitoiminta on rajat ylittävää. Finanssisektorilla tehdään uudistuksia ja julkistaloutta yritetään tasapainottaa läpi Euroopan. Ratkaisevinta on Euroopan talouskasvu.

- Velka on taudin syy, ei lääke, Ala-Nissilä diagnosoi.

Aiheesta juuri kirjan julkaissut Ala-Nissilä, entinen valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja, KHT-tilintarkastaja naulaa teesinsä yhdeksäksi otsikoksi. Kaikkia leimaa odotus vastuunkantamisesta.

Ettei veronmaksajan selkä katkeaisi, niin lainanottajan kuin pankin on altistettava oma nahkansa, jätettävä joku osuus omaan taseeseen. Finanssisektorin toimijoiden ja maailmanlaajuisten tallettajien omavastuuta on korostettava. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on parannettava.

Pankkisektori tarvitsee rakenteellisia uudistuksia kipeästi. Niiden tehokkuus- ja kannattavuusongelmat ajavat ylisuureen riskinottoon. Suurimmat riskit ottavat tehottomimmat ja kannattamattomimmat pankit.

- En aja jättipankkeja tilalle, mutta jos suoraa pankkitukea annetaan, on oikein edellyttää rakenteellisia ratkaisuja pankin osalta, asiantuntija ehdottaa.

Virheistä pitää ottaa opiksi

EU-maiden pankkitoiminnasta 70 prosenttia on rajat ylittävien toimijoiden käsissä. Vastaavaa valvontaa on tehostettava, että kokonaiskäsitys rahoitusmarkkinoiden tilasta säilyisi. Eurooppaan on tulossa järjestelmäriskeihin keskittyvää viranomaisvalvontaa.

- Suomessa otettiin opiksi pankkikriisistä, ja meillä Finanssivalvontavirasto toimii hyvin. Mutta yksin Euroopassa nykyisen taantuman aikaiseen pankkitukeen on sitoutunut rahaa tai takauksia yli neljä miljardia euroa. Se tarkoittaa yli 90 kertaa maamme vuotuisen budjetin verran.

Talouskasvu on nytkähtänyt ylöspäin. Yrittäjyys on Euroopassa avainasemassa, että pärjäisimme Kiinan ja Amerikan rinnalla. Osaaminen ja innovaatiot ratkaisevat. Ala-Nissilä painottaa kaiken olevan globaalia, niin kilpailun mutta myös mahdollisuuksien.

- Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksissä.

Kasvun rattaisiin palikkaa asettelee harmaa talous. Sen kanssa on vaikea kilpailla. Lääkkeeksi Ala-Nissilä ehdottaa tässäkin parempaa valvontaa, ja esimerkiksi mitään liiketoimintaa ei jätettäisi auktorisoidun tilintarkastuksen ulkopuolelle.

Luxemburgissa Loimaalta töissä käyvä mies uskoo EU:n hyödyllisyyteen. Kyse ei ole siitä, onko EU hyvä vai huono.

- Se on ainoa mahdollisuus niin talous-, ilmasto- kuin väestökysymyksiä ratkottaessa. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. On tärkeää ajatella globaalisti ja toimia paikallisesti.

Olavi Ala-Nissilä ottaa voimakkaasti kantaa rajat ylittävän pankkitoiminnan valvomisen parantamiseksi. EU-maiden pankkitoiminnasta 70 prosenttia on rajat ylittävien toimijoiden käsissä, hän muistuttaa.

–a-ss