Antti Aarnio-Wihuri on kaarinalainen monialayritys Wihurin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Pian 110-vuotias yritys on kasvanut tukkukaupasta 20 maassa toimivaksi konserniksi, jolla on edelleen tukkukauppaa mutta myös pakkausteollisuutta, teknistä kauppaa sekä lentopalveluita ja moottoriveneiden maahantuontia ja huoltoa.

Suomalaisena perhe- ja monialayrityksenä Wihuri on koko- ja ikäluokassaan harvinainen. Konserni työllistää noin 5000 työntekijää. Liiketoiminnasta karkeasti arvioiden kaksi kolmasosaa tapahtuu Suomessa.

Onko Aarnio-Wihuri Roope Ankalle sukua? Siinä missä Roope uiskentelee rahasäiliössä, Aarnio-Wihuri kylvää viljaa. Syysviljan kylvötöistä keittiöönsä kahville porhaltanut patruuna antaa pitkät liiketoiminnan keskittämisneuvoille. Wihurissa riskiä hajotetaan useammalle toimialalle.

- Lama-ajat ovat toki olleet vaikeita. Viime vuonna liikevaihto putosi noin seitsemän prosenttia, Aarnio-Wihuri toteaa.

Hallituksen puheenjohtajana hänen ei tarvitse olla detaljeista selvillä, mutta on tiedettävä, missä mennään. Pääkonttorissa Helsingissä isäntä käy tarpeen mukaan. Toimitusjohtajan hän tapaa pari, kolme kertaa viikossa. Ulkomaanreissuja kertyy tarpeeksi. Pakkausmateriaaleja ja –koneita valmistava Winpak sijaitsee Pohjois-Amerikassa, jossa Aarnio-Wihuri vierailee kymmenisen kertaa vuodessa.

Suomi tottelee aina

Omista seitsemästä lapsesta liiketoiminnassa on mukana viisi.

- Uskon, että yrittäjäksi voi kasvaa. Lasten olisi hyvä nähdä tätä työtä läheltä, vaikka menestyviä yrityksiä perustetaan ilman yrittäjätaustaakin.

Yrittäminen on kokenut suuria muutoksia Aarnio-Wihurin aikana. Hänen aloittaessaan se oli joten kuten hyväksytty työ, 1970- ja 80 –luvuilla syntiä. Kaikesta syytettiin yrittäjiä. Nyt tilanne on parantunut, mutta ei vieläkään helppo.

Yrittämistä rajoittavat monet tekijät, jotka eivät aina ole järkeviä. Aarnio-Wihuri viittaa EU:n linjaukseen ryhtyä rajoittamaan yrittäjien kokonaistyöaikaa. Maanviljelyksessä syysviljaa ei saa kylvää syyskuun 20. päivän jälkeen.

- Kylvösuunnitelma on tehtävä viimeistään huhtikuussa, mutta sitä saa muuttaa kesäkuun 15. päivään saakka. Mikäs järki tässä on? Ja varmaan kaikki viljelijät esimerkiksi Ranskassa tottelevat. Espanjalaiset ratifioivat vain ne säädökset, jotka heille sattuvat sopimaan.

Maanviljelijä ja yrittäjä arvioi, että tottelevaisuus on iskostettuna suomalaisten perimään. On toteltu milloin Ruotsia, milloin Venäjää. Miksi emme näe maata yhtenäisenä yksikkönä, jonne kaikki EU-eurot olisivat tervetulleita?

Samaan hengenvetoon Aarnio-Wihuri pohtii Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kaltaisten järjestöjen todellista hyötyä. Mutta etujärjestöille on paikkansa.

- Kuuntelin hiljattain erään kunnan kutsumia konsultteja. Totesin, että moiset esitykset pystyy tekemään ihan kansakoulupohjalta. Laitettaisiin konsultti- ja projektirahat oikeaan työhön ja yrittämiseen!

Konserni kasvakoon

Eu:n vankkumaton kritisoija heittää, että on pakko tehdä bisnestä voidakseen maksaa maatalouden tappiot. Joka tapauksessa konsernia on tarkoitus kasvattaa ja laajentaa uusille toimialoillekin. Maailman vauhti vain on niin kova, että pitkiä suunnitelmia ei ole helppo tehdä.

- Kolmivuotissuunnitelma tehdään budjettitasolle saakka. Kokonaisuutena me kaikki olemme taantumassa edelleen. Tarkasteluväliksi kolmen vuoden rullaava keskiarvo on hyvä.

Aarnio-Wihurin mukaan moni suomalainen menestynyt yrittäjä on maanviljelijä. Kylvö- ja puintiaikaan kokouksia ei saa olla kalenterissa, paitsi sadepäivinä. Sihteeri tosin väittää, ettei osaa ennustaa niitä etukäteen.

Yrittäjä voi menestyä olemalla rehellinen ja oikeudenmukainen. Huijaamalla ei voi toimia, ja pikavoittojen kerääminen on kyseenalaista.

- Äiti opetti, että jokainen tekee joskus vääriä päätöksiä. On vain huolehdittava, että tekee enemmän oikeita.

Aarnio-Wihuri mainitsee metsästyksen lisäksi harrastuksekseen lukemisen. Ei niinkään proosaa, vaan paljon lehtiä ja tutkimuksia, niin kotimaisia kuin ulkomaisia. Tiedon jano on jatkuva. Hän kannustaa muitakin yrittäjiä osallistumaan Turun yliopiston varainhankintakampanjaan.

- Turun yliopiston tukeminen on helvetin tärkeää, ja yliopistolla on suurempi vaikutus alueen ja ihmisten hyvinvointiin kuin tulemme ajatelleeksikaan.

Antti Aarnio-Wihuri on maanviljelijä ja yrittäjä, eikä niitä hänen mukaansa pidä yrittää erottaa.

–a-ss