Varsinais-Suomea koettelevan rakennemuutoksen vuoksi alueelle on jo nyt ohjattu merkittäviä resursseja. Esimerkiksi loppukesällä työ- ja elinkeinoministeriö myönsi telakkateollisuuden heikentyneen tilauskannan johdosta ylimääräisen miljoonan euron määrärahan pk-yritysten kehittämiseen.

- Oletan, että ministeriön kautta saadaan vielä lisärahoitusta. Ministeri Pekkarinen on luvannut, ettei Varsinais-Suomea jätetä nyt yksin, sanoo ylijohtaja Pekka Sundman, jonka johtama Varsinais-Suomen Ely-keskus on keskeisessä roolissa alueellisten lamavaikutusten torjunnassa.

- Meriteollisuuden tilanteeseen aloimme varautua jo lähemmäs kaksi vuotta sitten. Lomautettujen tueksi avattiin vuosi sitten palvelupiste Trooli, ja yrityksille suunnataan runsaasti koulutus- ja työvoimapoliittisia tukia, Sundman kertoo.

Varsinaisia investointitukia yritykset eivät ole yleensä Ely-keskuksen kautta saaneet, mutta poikkeuksellisesti niitäkin on nyt Varsinais-Suomessa jaossa.

Kompassi suuntaa resursseja

Vuosi sitten Ely-keskus oli perustamassa Kompassia, rakennemuutostyöryhmää, jossa on edustettuina laajasti kaikki ne varsinaissuomalaiset tahot, joita meriteollisuuden tilanne koskee.

Kompassi pyrkii viemään eteenpäin erityyppisiä hankkeita ja koordinoimaan toimenpiteitä niin, että niille saataisiin paras vaikuttavuus.

- Ajan saatossa on opittu, että risteilijäbisneksessä tulee nousuja ja laskuja. Nyt pitäisi saada rakennettua tasapainottavia tekijöitä, Pekka Sundman pohtii.

- Erityispiirteenä tässä on se, että alihankkijaverkosto koostuu pienehköistä yrityksistä. Se on haasteellinen kenttä. Harvalla on resursseja ihan omin voimin kehittää toimintaansa.

Sundmanin vastaus on verkostoituminen. Ja Ely-keskus voi toimia monessa asiassa verkoston risteyskohtana.

Kohti uutta

Perinteinen laivanrakennus muodostaa itse asiassa hyvin pienen osan koko meriteollisuudesta. Pekka Sundman korostaa, että monilla alihankkijayrityksillä on sellaista osaamista, jota voi hyödyntää muutoinkin.

- Voisiko sieltä mereltä tulla maihin? Esimerkiksi risteilijöiden sisustuksia tekevät yritykset voisivat hyödyntää osaamistaan hotellien ja kongressikeskusten rakentamisessa - maailmalta vain pitäisi löytää niille kohteita. Pienten yritysten pitäisi lyöttäytyä yhteen ja saada markkinointiyhteenliittymien kautta kattavuutta ja voimaa, Sundman pohtii.

- Kaiken pitäisi kuitenkin lähteä yrityksen omista tarpeista ja toimenpiteistä. Jos siellä nähdään esimerkiksi kiinnostavia uusia vientikohteita, on lähdettävä hakemaan kumppaneita ja jaettava resursseja. Ely-keskus tukee mielellään tällaista markkinointiyhteistyötä.

- Yhtä tärkeää kuin kouluttaa työttömiä niin, etteivät he pääsisi syrjäytymään, tässä tilanteessa on tukea yritysten kasvuhalukkuutta ja kilpailukykyä, niin että saataisiin imua sinne työmarkkinoille, ylijohtaja Sundman määrittelee.

Imua sinne työmarkkinoille saadaan tukemalla yritysten kasvuhalukkuutta ja kilpailukykyä, ylijohtaja Sundman sanoo.

anneli.perkio@y-lehti.fi