Kolmannen polven kanatilallinen Sanna Muurama kasvattaa kananuorikoita munintatiloille miehensä Marko Muuraman kanssa Saariston Siipikarja Oy:ssä. Puolet Suomen munintakanauntuvikoista tehdään tulevat heidän tilansa ja toisen säkyläläisen tilan siitoseläimistä.

Tilalla on siitoskanoja ja –kukkoja noin 15 000. Munintakanoja kasvatetaan kuudessa hallissa, joista neljä on lattia- ja kaksi virikehäkkikasvattamoita. Suuntaus on selvä ja pohjautuu niin EU:n määräyksiin kuin kuluttajien toiveisiin.

- Työolosuhteet muuttuvat suuntauksen myötä. Päivittäinen hoito on helpompaa, mutta huolet suuremmat. Työntekijöiden on myös suojauduttava huolellisemmin, Sanna Muurama kertoo.

Saariston Siipikarja työllistää viisi työntekijää, ja työkieli on hieman yllättäen englanti. Alalle on vaikea saada työvoimaa, ja nykyiset työntekijät tulevat Ukrainasta.

Ala on elänyt muutosvaiheen, ja maatalouden yleisen suuntauksen mukaisesti toiminta keskittyy isoihin yksiköihin. Yrityksen juuret ovat Sanna Muuraman isovanhempien työssä, ja Saariston Siipikarja –yritys perustettiin 1995. Vuonna 2002 luovuttiin hautomosta, ja siirryttiin ostamaan untuvikot.

Viljan hinta heiluttaa

- Kasvattajien lukumäärä on kutistunut hurjasti. Ala keskittyy, mutta sitten on panostettava kuljetukseen ja kalustoon. Asiakkaat löytyvät läntisestä Suomesta Pohjanmaalta alkaen, Sanna ja Marko selvittävät.

Pari uskoo kuuluvansa selviytyjien joukkoon, koska on opetellut toimimaan osana isoa kuviota ja koska heillä on tekemisen halu. Tilasta ei haluttu luopua, siispä on pitänyt sitoutua jatkamaan ja kehittämään sen toimia.

Sanna toimii maahantuontiyritys LSK-Poultryn toimitusjohtajana. Se tuo maahan saksalaisen Lohmannin kana-aineksia, markkinoi niitä ja neuvoo kasvattajia ja munittajia, eli munantuottajia.

- Tärkein työni on pitää jalosteen olosuhteet maassa mahdollisimman hyvinä. Suomalaisissa kananmunissa ei ole salmonellaa, Sanna kuvailee.

Tuotantotilauudistuksen lisäksi viljan hinnan nousu aiheuttaa tuottajille stressiä. Mahdolliset heitot rehun laadussa ja hinnassa peilautuvat äkkiä jokapäiväiseen työhön. Yrittäjät toivovat kannustavaa verotusta, että voitaisiin luoda työpaikkoja.

Marko Muurama luotaa tulevaisuutta todeten, että kasvu yhteistyökuvioiden kautta on mahdollista. Sanna säestää, että vaikka kauppakorkeassa ei kanankasvatusta opetettukaan, työ palkitsee.

- Mutta jos kotimaista ruokaa ei osteta, meitä ei tarvita.

Sanna Muurama haki poseeraamaan tyttären lemmikkikanoja. Sanna ja Marko Muurama huomauttavat, että tuoreet kananmunat maistuvat edelleen ja kolesteroliarvot ovat alhaiset.

–a-ss