Harvalla yrittäjäyhdistyksellä on niin komea historia kuin Someron Yrittäjillä, jotka perustivat yhdistyksensä jo pula-aikana vuonna 1935. Yhdistys oli alkuvuosikymmenet nimeltään Someron ja Somerniemen Yksityisyrittäjät ry ja muuttui 1963 Someron Seudun Yrittäjät ry:ksi – ja lyhentyi siitä Someron Yrittäjiksi vuonna 1995.

Alusta asti yhdistys on pyrkinyt toimimaan omalla maaperällään muutenkin kuin vain pelkkänä yrittäjäyhdistyksenä. Someron Yrittäjät ovat järjestäneet esimerkiksi suuria yleisöjuhlia paikkakunnan yleiseksi huviksi ja hauskuudeksi. 1950-luvulla ryhdyttiin viettämään jopa yrittäjäviikkoa, joka huipentui suuriin juhliin.

Jo legendaarisiksi muodostuneet Porsasjuhlat järjestettiin ensi kerran vuonna 1984. Porsasjuhlilla Esakalliolla käy tuhansia ihmisiä. Tapahtuman ympärille on nyttemmin muodostunut myös Suviheinäviikko.

Vuosien mittaan Someron Yrittäjien vuodenkulkuun vakiintui kolme eri tapahtumaa: suuri kaikelle kansalle vapaa kesätapahtuma, pikkujoulut, jotka järjestetään joka vuosi 5.12. sekä joka kolmas vuosi järjestetyt messut, joiden voi sanoa saaneen alkunsa ensi kertaa vuonna 1966 järjestetystä Kevätnäyttelystä.

Vuoden 1994 Someron Messuilla oli 10 000 kävijää, ja samana vuonna Someron yhdistys valittiin myös vuoden yrittäjäyhdistykseksi Varsinais-Suomessa.

Rakennemuutos tuli Somerollekin

Samana vuonna valittiin puheenjohtajaksi Mauri Salo, joka jatkoikin sitten siinä pestissä seuraavat 12 vuotta. Hänen aikanaan Somerollakin tapahtui suuria muutoksia.

- Se oli aikamoisen myllerryksen aikaa koko suomalaisessa yhteiskunnassa. EU:hun liittyminen merkitsi maatalouspitäjässä muutoksia. Somerolaisessa teollisuudessa rakennemuutosta oli tapahtunut jo pidemmän ajan. Esimerkiksi osuusmeijeri ja osuusteurastamo olivat lopettaneet toimintansa 80-luvulla, mutta toisaalta taas monet metallialan yritykset lähtivät nousuun. Myös Laukamo-yhtiöt lähtivät voimakkaaseen kasvuun. Ne työllistivät 90-luvulla parhaimmillaan yli 400 työntekijää, Salo muistaa.

Somerosta on muodostunut alueelle myös merkittävä kauppakeskittymä, jonne tullaan hyvien palvelujen takia kauempaakin.

- Meillä on ollut erilaisia tempauksia. Muun muassa 90-luvulla kehitettiin eräänlainen bonuskortti, jolla voi voittaa rahapalkintoja. Sillä oli silloin selvästi piristävä vaikutus kauppaan, Mauri Salo kertoo.

- Someron kaupungilta merkittävä panostus on ollut Someron pääraitin kunnostus 2000-luvulla, mikä on nyt tuonut positiivista virettä yrityselämään.

Yhdistystoiminta ennen vilkkaampaa

- Kun aloitin 90-luvun alussa, yhdistystoiminta oli hyvin erilaista. Silloin ihmiset osallistuivat kokouksiin. Kokouksissa oli aina 30-50 henkeä, vaikka jäsenmäärä oli vain vähän yli toistasataa. Esimerkiksi henkilövalinnat herättivät silloin suurta mielenkiintoa, Salo muistelee vähän haikeana. Väki kävi joukolla myös Varsinais-Suomen Yrittäjien kokouksissa ja koulutuksiin osallistuttiin innokkaasti.

Tänä päivänä Someron Yrittäjien jäsenmäärä on 250 paikkeilla, mikä osittain selittynee yksinyrittäjyyden kasvulla. Aktiivisuuden määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa.

- Nyt pitäisi olla jotain ihmeellistä, että saisi väen liikkeelle. Tällaiseksi tämä maailma vaan on mennyt, toteaa Salo.

Somerolaiset kahvilayrittäjät ovat nostaneet imagoaan Kahvilakaupunki-hankkeella. Mukana on myös Café Rosen yrittäjä Anu-Miisa Forell (vasemmalla). Kuva Somero-lehti/Merja Ryhtä.

Hannu Tuomisto (vasemmalla) ja Jukka Juselius nauttivat pari vuotta sitten Someron Porsasjuhlien antimista. Kuva Somero-lehti/Manu Kärki.

1960-luvulla yrittäjien illanvietoissa oli saunomista, makkaranpaistoa ja leikkimielisiä kilpailuja.

Härmän kauppa toimi Jaatilan kylässä kesään 1987 asti. Kauppiaspariskunta Jalmari ja Maili Härmän keskellä myyjä Helga Ojalin.

anneli.perkio@y-lehti.fi