Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry tekee kuljetusbarometritutkimuksen kolme kertaa vuodessa. Viimeisin kertoo, että tonni- ja kilometrimäärät ovat nousseet, mutta rahtihinnat laahaavat edelleen jäljessä.

Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Tero Siitonen tulkkaa, että vaikka näyttää valoisammalta, kannattavuus on painunut huonommaksi kuin ennen. Seurantajakso alkaa vuodesta 2003, jolloin kuluttajaindeksi ja kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi olivat suurin piirtein samalla, noin 105 pisteen tasolla.

- Nyt kuluttajahintaindeksin pisteluku on luokkaa 116 ja meidän kustannusindeksin pisteluku noin 140. Paha juttu! Pelkästään viimeisen vuoden aikana kustannuksemme ovat Tilastokeskuksen mukaan nousseet keskimäärin 4,2 prosenttia.

Yrittäjät ovat sopeuttaneet viime vuodet kalustoa, investointeja ei ole juuri tehty. Asiakkaiden on syytä herätä siihen, että kalustosta voi tulla pula.

- Nyt on selkänahat venytetty äärimmilleen. Kun tehot ovat jo huipussa, on pakko nostaa hintoja, Siitonen jyrähtää.

Kuljetustenohjaus heikkoa

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Liikenne- ja viestintäministeriölle tekemästä tuoreesta logistiikkaselvityksestä on luettavissa, että yli 90 prosentille suurista ja keskisuurista yrityksistä logistiikan merkitys kannattavuudelle ja asiakaspalvelun tasolle on suuri.

Varsinais-Suomi on yksi maakunta, jossa logistisiin edellytyksiin oltiin tyytyväisiä. Se ei kuljetusyrityksiin realisoidu.

- Asiakasyritysten kuljetustenohjaus on luvattoman usein ammattitaidotonta. Purku- ja lastausajoista ollaan piittaamattomia, ajo- ja lepoajat menevät sekaisin. Kuljetusyrityksissä tehty kehitystyö häviää näihin pullonkauloihin. Kyllä se korpeaa, että yhteistyökumppanista ei välitetä tuon taivaallista, Siitonen selvittää.

Markkinoita sekoittaa lisäksi kabotaasiliikenne. Ulkomaalaiset yritykset pystyvät kilpailemaan täällä kotimarkkinoilla alemman kustannustasonsa turvin, eivätkä ne maksa esimerkiksi suomalaisen tieverkon käytöstä, toisin kuin suomalaiset liikkuessaan ulkomailla.

Kuljetusyrittäjien työaikaa rajoittavaa direktiiviä Siitonen kommentoi seuraavasti:

- Odotetaan rauhassa etelä- ja itäeurooppalaisten maiden esimerkkiä säädösten täytäntöönpanosta ja poimitaan sieltä ne parhaat käytännöt!

Elintarvikekuljetuksissa eri tilanne

Yläneläinen Mikko Jaakkola kerää maitoa säiliöautolla. Kuljetus Mikko Jaakkola Oy tarvitsee yrittäjän itsensä lisäksi kolme työntekijää, että säiliöauto pyörii. Jaakkola on Osuuskunta Länsimaidon sopimusliikennöitsijä.

- Maidonajossa taantuma ei ole näkynyt, lehmät lypsävät joka päivä. Mutta monen kokemus kuljetusalalla on, että hiljenemään päin. Elintarvikkeissa se ei niin tunnu, Jaakkola pohtii.

Yrittäjä toteaa, että alan yleiseen tilanteeseen verrattuna asiat ovat kohtalaisen hyvin. Kilometrejä kertyy autoon kuukaudessa noin 22 000 lähinnä kasitien meren puoleista aluetta risteillessä. Tiloilla käydään joka toinen päivä.

- Sopimus on tarkasteltavana kerran vuodessa, ja kustannustason nousu on näkemykseni mukaan huomioitu. Liiketoiminnan laajentaminen kiinnostaa, mutta kannattavuus on eri asia. Ainoa ilmainen mainos on Kauppalehden protestilista, Jaakkola murjaisee.

Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Tero Siitonen on perin juurin turhautunut kannattavuuden ja hintakehityksen jyrkkään eroon.

Yrittäjä Mikko Jaakkolan työtilannetta helpottavat uskollisesti maitoa lypsävät lehmät. Maito kerätään tiloilta joka toinen päivä, taantuma tai ei.

–a-ss