Entisten Turun ja Porin läänien alueella toimiva Infra Länsi-Suomi ry juhlii tässä kuussa 50-vuotisjuhliaan. Alueensa infra-alan yrittäjien työmarkkina- ja elinkeinopoliittisia etuja ajavan yhdistyksen toimintaympäristö on tänä päivänä aivan toinen kuin puoli vuosisataa sitten.

- Toimintaympäristömme on muuttunut paljon vaativammaksi. Sitä ohjaavat monet lait ja säädökset. Yhdistys tekee kovasti työtä esimerkiksi sen eteen, että viranomaiset toteuttaisivat erilaisia säädöksiä yhdenmukaisesti koko maassa esimerkiksi maa-ainestenotto- ja ympäristölupien suhteen, Infra Länsi-Suomen hallituksen puheenjohtaja Hannu Jokisalo sanoo.

Yhdistys toimii yrittäjän oppaana asetusviidakossa, tiedottaa uusista asioista ja myös järjestää jonkin verran koulutusta. Yhdistys on ollut myös mukana luomassa työturvallisuuteen liittyviä yhteisiä käytäntöjä.

- Merkittäviä saavutuksia ovat esimerkiksi MVR- ja murskamittarit, joiden avulla voidaan selvittää työturvallisuudessa olevia puutteita sekä onnistuneita ratkaisuja työmailla, Jokisalo kertoo.

Infra Länsi-Suomi on yksi valtakunnallisen Infra ry:n 10 piirijärjestöstä. Infra on maan- ja vesirakentajien sekä asfalttialan yrittäjien ja yritysten etujärjestö, joka on yksi Rakennusteollisuuden toimialoista ja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen.

Infra Länsi-Suomi on maan toiseksi vanhin alan piiriyhdistys, joka toimi nimellä Maanrakentajien Turun piiriyhdistys ry vuoteen 2009.

Huomattava kotimainen työllistäjä

Infra- eli maa- ja vesirakentaminen on huomattava kotimainen työllistäjä. Ala työllistää koko maassa suoraan 42 000 henkilöä ja saman verran muilla toimialoilla. Länsi-Suomen piiriyhdistykseen kuuluvat 200 jäsenyritystä työllistävät yli tuhat työntekijää ja toimihenkilöä.

Neljäsosa jäsenkunnasta on yhden koneen yrittäjiä, jotka ajavat itse konetta. Yli kuuden koneen urakointiliikkeitä on yli 50. Jäsenyrityksillä on konekalustoa yli 1 200 yksikköä, ja yhteenlaskettu liikevaihto on noin 185 miljoonaa euroa.

Nuoria osaajia kaivataan

Infra-alan yrittäjiä hiertää tänä päivänä erityisesti osaavan nuoren työvoiman puute niin Varsinais-Suomessa kuin muuallakin.

- Yritykset ovat käytännössä kouluttaneet osaajiaan itse, koska tarvittavia koulutuspaikkoja on lakkautettu ja määrärahoja leikattu. Kiristyvän kilpailun vuoksi tämä ei kaikissa yrityksissä ole jatkossa mahdollista. Tulevaisuuden haasteena on saada lisää alan koulutuspaikkoja sekä nuoriso- että ammattikorkeakouluasteelle, Infra ry:n puheenjohtaja Per Fjäder toteaa.

Ala tarvitsisi myös kunnollista imagonkohotusta.

- Alan kiinnostavuutta tulee lisäämään esimerkiksi erilaisten tietojärjestelmien ja automaattisten D3-koneenohjausjärjestelmien yleistyminen. Ne tekevät työstä paitsi vaativampaa, myös huomattavasti mielenkiintoisempaa, Hannu Jokisalo uskoo.

Kasvua haetaan

Alkuvuosina Länsi-Suomen piiriyhdistyksellä oli vain muutamia kymmeniä jäsenyrityksiä. Määrä kasvoi tasaisesti aina 1990-luvun alkuun, jolloin jäseniä oli enimmillään lähes 300. Lama taittoi kasvun, ja jäsenluku laski nykytasolleen. Tänä päivänä jäsenistö kattaa noin 80 prosenttia alueen alan yrittäjistä.

Infra-alan yritysten liiketoiminnan volyymit laskivat viime vuonna noin 10 prosenttia. Per Fjäderin mukaan lamasta ollaan toipumassa, mutta kunnon kasvua odotetaan vasta vuonna 2012.

- Alueella ei ole lähivuosina ollut isoja valtion hankkeita ja kuntien rahahanat ovat tiukassa. Jotta työllisyysnäkymiä saataisiin piristettyä, tarvittaisiin valtiolta satsauksia erilaisiin Varsinais-Suomen infrahankkeisiin, Fjäder toteaa.

Infra Länsi-Suomi palkitsi 50-vuotisjuhlallisuuksissaan entisiä puheenjohtajia sekä perustajajäseniä. Palkinnot luovutti puheenjohtaja Hannu Jokisalo. Kuvassa vasemmalta Jaakko Lindroos, Kauko Hintukainen, Pertti Kummala, Bror Fjäder, Jukka Urpo, Eero Heinäsuo ja Per Fjäder.

Mari Vilska