Mitä parempi työkunto, sen paremmin hommat hoituvat

Työkunnolla on väliä

Tiedätkö, miksi menet töihin, ja mitä siellä pitäisi tehdä? Mitä tulee mieleen sanasta työkuntokortti?

Organisaatiovalmentaja Esa Vihervuori kertoo työkuntokortin olevan konkreettinen työkalu työyhteisön toiminnan ja esimiestyön kohdennettuun kehittämiseen. Sen avulla punnitaan niin esimies-, alais- kuin ryhmätaitoja.

Tehottomuus, vastuuttomuus, työpaikkakiusaaminen ja muut rumat sanat nakertavat työpaikan ilmapiiriä. Vihervuori ja yrittäjäkumppani, organisaatiopsykologi Harri Toivola lähtevät liikkeelle analysoimalla toimintatapoja. Joskus voidaan hyödyntää tuoretta ilmapiiritutkimusta.

- Suurin osa tunnistaa analyysistä työpaikkansa kipupisteet ja hyväksyy totuuden. Rankimmat palautteet annetaan kahden kesken rauhassa. Korjaavan palautteen antaminen kirpaisee, mutta puhutaan asioista, ei persoonista, Vihervuori selvittää.

Ihmissuhdeosaamista/h>

Uuden alun siemen itää, kun hyväksytään ristiriita ja osataan käsitellä sitä. Kun työyhteisö oppii keskustelemaan, kerrannaisvaikutukset voivat olla positiivisesti valtavat. Prosessi muun muassa vähentää poissaoloja, parantaa yhteistyötaitoja ja voipa joku päättää vaihtaa työpaikkaakin. Ihmiset tekevät ratkaisuja.

- Työkuntokortista on hyötyä niille, jotka haluavat kehittyä. Eikä työkaverin aina tarvitse olla kiva, kun tietää oikeudet ja velvollisuudet. Voi vähän potkia kaveria persuuksille, Vihervuori toteaa ja jatkaa prosessin vastuuttavan työyhteisön ottamaan vastuuta tulevaisuudesta.

Lainalaisuudet ihmisten välisessä yhteistyössä ovat aina samat, se on pitkälti ihmissuhdeosaamista. Apua tarvitsevat niin mikroyritykset kuin isot organisaatiot. Tähän tarpeeseen Vihervuori ja Toivola perustivat Kehitysyhtiö Fokuksen, ja valjastavat siihen koko käyttäytymistieteellisen osaamisensa ja elämänkokemuksensa.

- Jos ihmisiä ei arvosteta työpaikalla, heitä kohdellaan suorittajina, ei kumppaneina, ihmiset eivät halua olla töissä. Tällä seikalla on suuret yhteiskunnalliset vaikutukset.