Työpaikoilla käytetään tehokkaaseen työhön usein vain noin kuusi tuntia päivässä. Tuottavuuskonsultti Jouni Tuominen on törmännyt sellaiseenkin tapaukseen, jossa tehokas työaika oli runsaat kaksi tuntia. Nykyisen työajan pidentäminen ei kuitenkaan ole toimiva keino tehokkuuden nostamiseen.

– Kyse ei ole työntekijöiden laiskuudesta vaan siitä, että työtä ei ole järjestetty hyvin. Väitän, että Suomessa työntekijät ovat ahkeria ja työhaluisia.

Tuominen perustaa väitteensä vuosien konsulttikokemuksille erilaisista työpaikoista. Hän on tutkinut työajan käyttöä ja konsultoinut tuottavuuden parantamisesta oman konsulttiyrityksensä kautta pääasiassa eteläsuomalaisissa teollisuusyrityksissä. Yrittäjyyttä edelsi parinkymmenen vuoden rupeama autotehtaassa, jossa Tuominen toimi muun muassa kokoonpanotehtaan valmistuspäällikkönä.

– Eniten työaikaa hukataan materiaalien hakemiseen ja siihen, että työ ei edisty, kun materiaaleja ei ole. Työ sujuu ja se on tuottavaa, kun tarvittavaa materiaalia on koko ajan käsillä, helposti saatavissa ja hyvässä järjestyksessä. Sama pätee mihin tahansa työhön, myös toimistotyöhön.

Kello-Kallet takaisin

Tuominen toisi entisajan menetelmäsuunnittelijat takaisin työpaikoille. Nyt vastuuta on siirretty tiimeille, mutta kun tieto työajan todellisesta käytöstä ja sen solmukohdista puuttuu, tiimit eivät pysty toimimaan tehokkaasti.

– Työntutkijan ilmestyminen yritykseen koetaan helposti uhkana. Tarkoitus ei kuitenkaan ole kiristää tahtia vaan järkeistää työtä. Se on kaikkien etu – asiakaskin haluaa maksaa vain siitä osasta työtä, joka tuottaa lisäarvoa lopputuotteelle. Tuottavuus ja saneeraus ovat myös eri asioita. Ei tuottavuus sillä nouse, että laitetaan ihmisiä pihalle.

Konsultin lempityökalu on nimeltään standardiaikajärjestelmä. Se on taulukko, jonka avulla voidaan esimerkiksi laskea etukäteen, kuinka kauan jonkin tuotteen valmistaminen tulee kestämään.

– Puhun mielelläni virtaavasta tuotannosta. Tarkoitan sitä, että tuotteen pitäisi edetä juohevasti valmistusprosessin kaikissa vaiheissa. Näin ei suinkaan tapahdu silloin, kun asiakas joutuu odottamaan jopa viikkoja tuotetta, jonka valmistamiseen menee vain muutama työtunti, Tuominen sanoo.

Yritykset ovat kiinnostuneita tuottavuuden parantamisesta. Tuomisella ja hänen kollegoillaan on nyt töitä niin paljon, kuin suinkin ehtii tehdä. Tuottavuuskonsultin oma ajankäyttö kuulostaa tehokkaalta ainakin sikäli, että lähes kaikki aika käytetään nyt työtehtäviin.

– Illat ja viikonloputkin tahtovat mennä. Kiire johtuu siitäkin, että taantuman aikana yrityksissä lykättiin tuottavuushankkeita ja nyt niitä on lähtenyt käyntiin useita yhtä aikaa.

Henkinen asetusaika kohdalleen

Suuri työmäärä, kiire ja päällekkäiset projektit pysyvät hallinnassa tarkan kirjaamisen ansiosta. Tuomisella on tapana tehdä lista viikon työtehtävistä kerrallaan ja sitä mukaa kun yksi työ tulee tehtyä, se viivataan listasta yli.

– Yksinkertaista, mutta toimivaa. Pyrin myös käymään tehtäviin käsiksi ilman viivytyksiä. Puhun henkisestä asetusajasta eli siitä, että jos pitää vaikkapa kirjoittaa jokin juttu, ryhdyn tekemään sitä heti, kun istun koneelle.

Tuominen on kirjoittanut kirjan ”Tuottavuuden Jatkuva Parantaminen” yhdessä Pekka Heinilän, Markku Larikan ja Keijo Selinin kanssa.

Tekemättömät, tulevaisuuteen lykätyt ja huonosti järjestetyt työt tuhlaavat aikaa ja rasittavat eniten. Jouni Tuominen on perehtynyt ajankäyttöön työpaikoilla.

pirkko.varjo@y-lehti.fi