- Olen tehnyt 25 vuotta nopeita päätöksiä, ja yrittänyt sitten jälkeenpäin ymmärtää, mitä tuli tehtyä, Gerald Coniel luonnehtii elämänsä punaista lankaa.

Miehen tarina ja ura yrittäjänä on värikäs, mielenkiintoinen ja osin ihmeellinen. On pakko miettiä, mistä toiset ammentavat huikean rohkeutensa hypätä tyhjän päälle, ja luottamuksensa, että jalat tapaavat pohjan. Mistä ideat, näkemys, vimma ja voima toteuttaa sellainen, joka vaikuttaa mahdottomalta?

Ranskalainen Coniel saapui Turkuun polkupyörän kanssa 21-vuotiaana vuonna 1985. Ryhtyminen yrittäjäksi saman tien oli kaveriprojekti, innokkaiden lasten päätös lähteä seikkailemaan luottaen ideaan: rivi-ilmoituslehti. Palsta-lehti oli syntynyt. Ostettavan lehden ilmoitukset olivat ilmaisia yksityisille ja maksullisia yrityksille.

- Ei riittänyt, että ilmoitukset olivat ilmaisia. Suurin haaste oli saada ihmiset uskomaan, että ilmainen toimii, Coniel sanoo.

Virheet jalostuvat kokemuksiksi

Vei kolme vuotta saada konsepti läpi. Monet virheet ja asiat tulivat tehtyä reippaasti ja väärässä järjestyksessä. Bisnes-koulukseen Coniel mainitsee rivi-ilmoituslehtien omistajien kansainvälisen yhdistyksen, Fapian,jossa kaksi kertaa vuodessa tavattiin menestyneitäkin kustantajia ja käytiin polveilevia keskusteluja alasta ja ajatuksista.

- Sieltä ammensin inspiraatiota ja tietoa. Kokemus ja oppi voivat tulla vain ajan myötä.

Vuonna 1992 Palstalla oli yli 50 työntekijää, oma jakelu ja Rautakirjalla kilpaileva Keltainen Pörssi. Fapiassa Coniel tutustui saksalaiseen alan vaikuttajan Berndt Koübleriin, joka vahvisti Conielin ajatukset Suomesta liian pienenä markkina-alueena. Coniel ja Koübler etsivät molemmat partneria liiketoimintansa laajentamiseksi ja löysivät toisensa.

Coniel laittaa paljon hulluuden nimiin. Myös sen, että suostui Koüblerin kumppaniksi ja muuttamaan Etelä-Afrikkaan, Pretoriaan. Conielin partneri Mika Alanen jäi Suomeen vetämään Palstaa.

Conielilla oli jo perhe, vuonna 1987 kohdattu, ranskaa sujuvasti jo silloin puhunut vaimo Jaana ja lapset, nyt jo aikuiset Amanda ja Oscar. Viikko päätöksestä ja ravintolassa lasinaluselle kirjoitetusta liikesopimuksesta Gerald lensi Afrikkaan, ja perhe seurasi kuukauden päästä perässä.

Pretoriassa odotti romahtamaisillaan oleva yritys, jonka työntekijät odottivat viimeistä oljenkortta. Monta päivää sitten painetut lehdet odottivat pinoissa uutta johtajaa, joka ensi töikseen lähti jakamaan lehtiä työntekijöiden kanssa.

Coniel kertaa jännitystarinaa tien raivaamisesta ja selviämisestä, huitoo puhuessaan ja toistaa päätään pyöritellen, miten hullu sitä on tullutkaan oltua. Terveestä hulluudesta on varmasti ollut hyötyä, sillä uusi ja hyvä toimintastrategia piti rakentaa nopeasti. Vuodessa ilmoituslehti Junk Mail kasvoi yhdeksi maailman suurimmista.

Roskapostia!

Junk Mail, roskaposti, tarkoitti tuohon aikaan mainoslehtisiä. Coniel uskoi ironiseen nimeen, eikä lähtenyt vaihtamaan sitä. Moni tarttui lehteen vino virne naamalla, mutta kilpailijat alkoivat viitata Conieliin termillä Se Hullu Ranskalainen.

Hullu Ranskalainen ajoi sanomalehtien kustantajia epätoivon partaalle. Nämä olivat tottuneet mainioon tulonlähteeseen, rivi-ilmoituksiin. Kova rivihinta, eikä juuri lainkaan työtä. Markkinat alkoivat kiehua, ja kiire Junk Mailissa kasvoi sellaiseksi, ettei itse kehitettyjä tietokoneohjelmia ehditty kääntää suomesta englanniksi. Työhön värvättiin vaimo Jaana ja toinen suomalainen.

Tulorahoitus ei riittänyt kasvun rahoittamiseen, kilpailija ilmestyi vuoden sisällä ja toiset sanomalehdet yrittivät kaataa Junk Mailin. Asiakkaat päättävät, kuka putoaa ja kuka jää.

- Ratkaisevaa on hyvä palvelu, että langan päässä on ammattilainen, joka osaa kertoa esimerkiksi, mitä tämänkaltaisesta tuotteesta yleensä pyydetään. Halusin myös luoda viihtyisän työpaikan työntekijöille. Meillä oli liikuntamahdollisuuksia, sauna ja muita palveluita. Vaikka yritys olisi iso, sen voi pitää perheyritysmäisenä.

Oma kehittymisen paikka oli rakentaa lehden liiketoiminta kestäväksi. Lääkkeeksi Coniel vinkkaa, että kannattaa palkata koulutettua porukkaa eikä pelätä heitä. Oma koulutustausta miehellä on lukio, ja senkin hän tunnustaa käyneensä pelkästään vanhempiensa vaatimuksesta. Ja elämä opettaa.

Muutu tai kuole´

Mutta tuli aika, että Geraldilla ei ollut enää hauskaa töissä. Hän haki uudet vetäjät remmiin, ja toimii omien sanojensa mukaan puoliaktiivisesti hallituksessa. Junk Maililla on lehtipisteitä nyt melkein päiväntasaajalle asti ja kolmisensataa vakituista työntekijää.

Viimeiset viisi vuotta lehtimaailman toiminta on laajentunut Internetiin. Afrikassa sitä käyttää suurin osa kännykän kautta.

- Painettu lehti on vielä meidän lehmä, mutta tulee kuolemaan jossain vaiheessa. Sen päättää asiakas. Nyt sijoitetaan Internetiin, jossa toimivat eri säännöt. Se toimii hyvin pienellä porukalla. Muutu, tai kuole. Siinä ovat vaihtoehtomme. Minun on oltava visionääri.

Junk Mailin kilpailijoita ovat nyt isot maailmanlaajuiset yritykset kuten E-bay tai Amazon. Markkinat jakautuvat niin, että on erikoistuttava vahvasti niin vertikaalisesti kuin horisontaalisesti. Jos alaa ei tunne ja ymmärrä, sitä ei voi kehittää. On oltava myös bisnestajua.

- Yrittäminen on vähän niin kuin rakkaus. Kun tajuat, mitä se on, et voi elää ilman sitä! Se on ajattelutapa, mielessä aina.

Itse Coniel ei ole laskeskellut turhan tarkkaan etukäteen, vaan on sukeltanut suin päin toteuttamaan pähkähullujakin ideoita. Mutta riskinottaminen laskee iän myötä.

- Mikään ei ole helppoa, on oltava kärsivällinen ja yrittäminen kannattaa. Mutta se ei onneksi sovi kaikille. Intuitio ei aina vie oikeaan, mutta on tarjonnut minulle parhaat onnistumisen kokemukset, Coniel tiivistää.

Gerald Coniel kirjoittaa pyöräilyurakan kokemuksistaan kirjaa.

Perheen koti on tällä hetkellä Andorrassa, mutta Merimaskussa on rakas lomakoti. Vaimo Jaanalla on oma yritys, joka valmentaa kokonaisvaltaiseen terveyteen.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi