Turun tuottajaliikelaitosten yhtiöittäminen etenee vauhdilla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa Turun Kuntatekniikka Oy:n, Turun Kiinteistöpalvelut Oy:n ja Turun Talotoimi Oy:n muodostamisen. Suunnitelmien mukaan yhtiöittämispäätökset tehdään syys- ja lokakuussa ja yhtiöt aloittavat toimintansa vuoden 2012 alusta.

Yhtiöittämissuunnitelmat ovat herättäneet kiinnostusta myös Varsinais-Suomen Yrittäjissä. Varsinkin siirtymävaiheeseen kaavaillut määräaikaiset palvelusopimukset ja niiden sisältämät ehdot, joilla kaupunki aikoo tukea uusia yhtiöitä, ovat synnyttäneet keskustelua yrittäjien piirissä.

- Kaupungin omistamille yhtiölle voitaisiin niiden mukaan antaa tekohengitystä pitkän aikaa, lähes kymmenen vuotta , ihmettelee Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom.

- Mikäli yhtiöt kilpailevat markkinaehtoisesti, niiden toiminta on läpinäkyvää ja ne kilpailuttavat hankintansa hankintalain mukaan, emme näe tilanteessa ongelmaa – nyt kuitenkin meille kantautuneet viestit eivät tue näkemystämme, vaan kertovat siitä, että yhtiöt voisivat jättää ainakin osan hankinnoistaan kilpailuttamatta.

- Kaupungin tahtotilan pitää olla sellainen, ettei se lähde yhtiöittämisen seurauksena kiertämään hankintalakia, toteaa Wibom.

Yhtiöittäminen tehostaa toimintaa

Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen ei oikein ymmärrä yrittäjien huolta tässä kohtaa.

- Monet yrittäjät ovat jo vuosikausia vaatineet, että kaupungin pitäisi avata toimintaansa markkinoille.

Virtanen vakuuttaa, että yhtiöitten toiminnasta muodostuu täysin markkinaehtoista. Hänen näkökulmastaan koko yhtiöittämisprosessista ei olisi mitään hyötyä, jos näin ei tehtäisi.

- Markkinaehtoistuminen tehostaa toimintaa ja kasvattaa tuottavuutta. Tätä etua emme saisi, jos lähtisimme suojaamaan oman toimintamme. Myös laki edellyttää yhdenvertaista menettelyä, hän muistuttaa.

Yrittäjiä nyt huolettava siirtymäaika on Jarkko Virtasen mukaansa aivan välttämätön, jotta tarjoukset eivät heti alkuvaiheessa karkaa isoille valtakunnallisille, tai pahimmassa tapauksessa jopa kansainvälisille toimijoille.

- Kaupungin omistamien uusien yhtiöiden määräaikaiset palvelusopimukset mahdollistavat sen, että markkinoille voidaan siirtyä hallitusti. Mikäli lähdettäisiin heti täysin avoimesti kilpailuttamaan esimerkiksi noin 30 miljoonan euron sopimusta kunnallistekniikan ylläpidosta, siihen olisi edellytyksiä vastata noin parilla kolmella toimijalla koko maassa. Siitä seuraisi markkinoiden keskittymistä ja jopa kartellisoitumista, Jarkko Virtanen sanoo.

- Siirtymäkausi suojaa myös paikallisia pk-yrittäjiä, sillä kun aluksi urakat kilpailutetaan hallitusti ja vuosittain, myös pk-yrityksillä on mahdollisuus niihin vastata muodostamalla omia ryhmittymiään.

Jo yksin edessä oleva työvoimapula pakottaa hänen mielestään kaupungin omistamat yhtiöt ja paikalliset yrittäjät jatkossa tiiviimpään yhteistyöhön.

- Meillä ei täällä todellakaan ole sellaisia työvoimaresursseja käytössämme, että voisimme toimia yksin. Uskon, että käytännössä meille tulee muodostumaan tämänhetkistä paljon laajempia alihankintajärjestelmiä.

Virtanen nostaa esimerkiksi Destian tavan toimia Varsinais-Suomen työmaillaan.

- Sehän käyttää hyvin paljon paikallisia pikkuyrittäjiä alihankkijoina ja toimii itse paljolti vain organisoijana.

Yhtiöittäminen muuttaa toimintatapoja kaupungin organisaatiossa. Johtamisjärjestelmä muuttuu.

- Emme johda tuotantotoimintaa, vaan tilaamista, Virtanen kiteyttää.

- Uusi toimintatapa tekee tilaamisesta haasteellisempaa. Tällä hetkellä voimme vain sopia asioista omien liikelaitostemme kanssa, mutta jatkossa näin ei voida tehdä, vaan kaikki tilaukset pitää kilpailuttaa säännösten mukaisesti.

SY: Kova elinkeinopoliittinen linjaveto

Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen näkee Turun liikelaitosten yhtiöittämissuunnitelmissa periaatteellisia ongelmia.

- Jos nyt kerrotut suunnitelmat määräaikaisista suorahankintasopimuksista toteutuvat, niin on aivan varmaa, että siitä valitetaan. Näin ei voi tehdä. Joko uudet yhtiöt ovat in house –asemassa tai ne ovat kokonaan markkinoilla. Mitään välimalliratkaisua ei ole.

- Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen on Suomessa vasta aluillaan, joten Turun esimerkki tulee olemaan merkittävä. Kun kuntalain muutos tulee kiristämään liikelaitossääntöjä, yhtiöittäminen varmaan lisääntyy kunnissa. En mielelläni näkisi, että Turku toimisi tässä huonona esimerkkinä muille.

Peruskysymys Janne Pesosen mukaan on, millä perusteella julkisen sektorin on ylipäätään mielekästä toimia markkinoilla.

- Se on kaupungilta aika kova elinkeinopoliittinen linjaveto. Ja on älyllisesti epärehellistä väittää, että kaupungin omistama yhtiö olisi mitenkään samalla viivalla yksityisen yrityksen kanssa, hän huomauttaa.

Turun ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen uskoo, että kaupungin tulevat osakeyhtiöt voivat siirtyä markkinatalouteen siirtymävaiheen kautta.

Turku Energia on toimiva esimerkki kaupungin omistamasta yhtiöstä, joka toimii täysin markkinaehtoisesti. Kuva Esko Keski-Oja.

anneli.perkio@y-lehti.fi