Kannanoton laatineet Ympäristöyritysten liitto, Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Romukauppiaiden Liitto toteavat, että eduskunnan valiokuntakäsittelyssä olevan jätelain pykälät eivät nykyisessä muodossaan toteuta EU:n ja Suomen jätepolitiikan painotuksia ja lainsäädännön vaatimuksia.

Kannanotossa todetaan, että vastoin jätemateriaalien aiempaa tehokkaampaa hyödyntämistä, lakiesitys monopolisoi alaa ja rajoittaa jätteentuottajien valintamahdollisuuksia. Suhtautuminen jätteeseen on muuttunut: jäte on muuttunut arvokkaaksi materiaaliksi, jota voidaan hyödyntää tuottoisasti kierrätyksessä ja energiantuottamisessa.

Lain toteuttaminen esitetyssä muodossa muuttaisi jätehuoltokuviota: kunnan järjestämä jätehuolto muodostuisi pääsäännöksi ja yksityinen sopimusperusteinen jätehuolto poikkeukseksi. Monen huoli on, että kunta polttaa keräämänsä jätteet kierrättämisen sijasta.

- Mitään jätettä ei pitäisi antaa kunnan vastuulle, vaan kaikesta jätteestä pitäisi saada kilpailla vapaasti, Salon Hyötykäytön yrittäjä Esa Brandt kiteyttää.

- Tuollainen lakiesitys tämän yrittäjyyttä muka tukevan hallituksen aikana pönkittää kuntien jätemonopolia entisestään. Jos sopimusperusteinen malli häviää, pk-yritykset kuolevat, Brandt jatkaa.

Yrittäjä muistuttaa Seinäjoen kymmenen vuoden takaisesta vastaavasta tilanteesta, jossa 16:sta yrityksestä yksi jäi henkiin.

Kierrätys loisi työpaikkoja

Miksi jätehuollossa pitää olla kilpailua? Siksi, että markkinat säätelevät alan toimivuutta, Brandt vastaa. Tavoite on, että vuoteen 2016 mennessä puolet syntyvästä jätteestä kierrätettäisiin materiaalina. Tähän peilaten Suomessa useaan kuntaan suunnitelmissa olevat jätteenpolttolaitokset eivät tavoitetta tue.

- Esitys ei tässä muodossa tule menemään läpi, Brandt uskoo.

Eduskunnan talousvaliokunta näkee tärkeänä asukkaiden oikeuden kilpailuttaa jätehuolto. Lausuntonsa antaneen talousvaliokunnan mukaan säännöksiä tulee muuttaa niin, että yksityisen ja julkisen toimijan tasa-arvoisuus toteutuu myös jätteen kuljetuksessa.

- Nyt kunnille olisi tulossa erityisoikeuksia, joille ei ole välttämättömiä perusteita eikä yhteiskunnallista tarvetta. Erityisoikeus on rajattava niihin tapauksiin, kun yksityistä palvelua ei ole saatavilla, Ympäristöyritysten Liiton toimitusjohtaja Katri Penttinen painottaa.

Talousvaliokunnan mukaan jätehuollon monipuolisilla järjestämismahdollisuuksilla luodaan markkinat ja kiinnostusta niihin. Kierrätys ja hyötykäyttö luovat työpaikkoja.

Penttinen muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on kilpailua avattu kaventamalla kuntien vastuuta:

- Tällä suuntauksella työpaikkoja syntyisi myös Suomessa.

Esa Brandt on varma, että lakiesitys nykymuodossaan mene läpi.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi