Työurien pituuden lisääminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, yrittäjien edunvalvonta, yrittäjä-järjestön panostaminen jäsenpysyvyyteen, nuorien yrittäjien huomioiminen sekä kuntien ja yrittäjien väliset asiat nousivat keskeisenä esille Suomen Yrittäjien puheenjohtajien laivaseminaarissa 6.-8.2. Hel-singistä Tukholmaan ja takaisin. Tapahtumaan osallistui reilut 450 henkilöä paikallisyhdistyksistä, alue- ja toimialajärjestöistä, Suomen Yrittäjistä ja yhteistyökumppani Fenniasta.

Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen juontamassa Yrittäjyys kantaa Suomea -puoluevaikuttajien paneelissa olivat mukana pääministeri Mari Kiviniemi, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner.

Yrittäjiä kiinnosti yritys- ja osinkoverotus, jossa Katainen piti hyvänä laajaa veropohjaa. Hän kertoi Kokoomuksen tavoittelevan 29.1 julkistetun kannanoton mukaan yhtiöverotushyvitysjärjestelmän pa-lauttamista, jonka Kiviniemi tyrmäsi. Panelistit kertoivat, että Keskustan ja Kokoomuksen verolinjaus-ten avaukset julkistetaan lähiviikkojen aikana. Yleisön joukosta esitetyssä kysymyksessä toivottiin ve-rottajalta jotain palkkiota tai hyvitystä niille, jotka hoitavat verot ajallaan. Kun se ei ollut panelistien mukaan mahdollista, kysyjä toivoi verottajan lähettävän edes joulukortin kiitokseksi yrittäjien suuresta työstä verojen kerääjinä.

Jungner sanoin kannattavansa Suomen Yrittäjien ehdotusta siitä, että uuden työntekijän koeaikaa nostet-taisiin nykyisestä neljästä kuukaudesta. Hän oli huolissaan valtion suuresta velasta, joka pitäisi hoitaa talouden kasvulla, valtion säästöillä ja verojen korotuksilla.

Valtion talouden kunnossapitämiseksi Kiviniemellä oli keinoina julkisen talouden menojen kasvuvauh-din pysäyttäminen, maltilliset palkkaratkaisut, Suomen velkaantumisen pysäyttäminen, osaavan työ-voiman saatavuuden turvaaminen ja kuntaliitoksiakin on vielä Kiviniemen mukaan tulossa.

Kataisen mukaan Suomi on saatava maaksi, jossa kannattaa investoida ja työllistää. Valtio on elvyttänyt voimakkaasti, mutta se on johtanut valtion velan huomattavaan kasvamiseen. Tulevia valtion haasteita ovat julkisen talouden vajeen paikkaaminen menoja leikkaamalla, joitakin veroja korottamalla, julkisen sektorin työn tehostamisella ja ihmisten työurien pidentämisellä.

Myönteistä palautetta edunvalvonnasta

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kertoi kolme kuukautta puheenjohtajana kiertäes-sään saaneensa myönteistä palautetta yrittäjäjärjestön toteuttamasta edunvalvontatyöstä. Monilla pien-yrittäjillä on ollut huoli alv:n korotuksesta, joka työvoimavaltaisille yrityksille olisi vaikea pala niellä. Simolinna lupasi, että asia tutkitaan ja lasketaan tarkasti eri mallit.

-Aktiivinen toiminta tuo yrittäjät yhteen, totesi Simolinna ja mainitsi esimerkkinä Keski-Suomen yrittä-jäjuhlan, jossa oli 1300 osallistujaa. Hän myös sanoi havainneensa, että tilaisuuksien osallistujissa on ollut paljon nuoria yrittäjiä.

Naisyrittäjät jäseniksi

Järjestöpäällikkö Petri Rajaniemi selvitti työn alla olevaa Suomen Yrittäjien kehittämisohjelmaa ”Yrittä-jyys – mihin suuntaan”. Selvityksen alla on, ketkä yrittäjäryhmät ovat potentiaalisia muun muassa jä-senhankinnan kannalta. Rajaniemen selvitysten mukaan yrittäjyys kiinnostaa nykyisin korkeakoulutettu-ja nuoria naisia, jotka aikaisemmin ovat olleet yrittäjyydestä vähiten kiinnostuneiden joukkoa. Naisten osuus paikallisyhdistysten puheenjohtajina on myös nousussa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus kertoi Suomen hallitusohjelmassa olevan hyvin SY:n tavoitteeet, mutta hallitus ei ole noudattanut ohjelmaansa muun muassa talouskriisin johdosta. Tavoit-teena onkin hallituksen ohjelman täytäntöönpano ja ”Yrittäjyys kantaa Suomea” kantavaksi ajatukseksi uuteen hallitusohjelmaan. Yhtenä tavoitteena on yksinyrittäjän aseman huomioiminen yleisesti lainsää-dännössä muun muassa siten, että ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen sisältyisi vuoden koeaika.

Eväitä kansantulon ja työllisyyden nostamiseen

Ruotsin valtiovarainministeriön suhdanneinstituutin tutkija Juhana Vartiainen evästi suomalaisia yrittä-jävaikuttajia teemoilla, mikä lisää pysyvästi työllisyyttä ja kansantuloa.

-Työn verotusta tulee alentaa ja työhön liittymättömiä veroja sekä kiinteistöveroa kiristää. Eläkeiän nos-taminen on tärkeää, työttömyysturvan tasoa ja kestoa on tarkasteltava kriittisesti, ammatillista ja alueel-lista liikkuvuutta on lisättävä, työnvälitystä tehostettava ja työperäistä maahanmuuttoa edistettävä. Mo-net näistä päätöksistä ovat ikäviä ja vaikeita toteuttaa ja koskaan niillä ei tunnu olevan oikea aika. Edellä mainitut asiat tulisikin ottaa poliittisiksi ohjelmiksi, työhulluksikin kutsuttu Vartiainen opasti luennos-saan.

-Yritysvaikutusten arviointi on välttämätön kuntien päätöksenteossa, totesi elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen Suomen Yrittäjistä.

-Suurimmalla osalla kunnissa tehtävistä päätöksistä on vaikutuksia myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vaikutusarvioinnit ovat edellytys tulokselliselle politiikalle, mainitsi Janne Pesonen. Hän kertoi samalla, että jatkuvasti tehdään yhä useammissa kunnissa päätöksiä yritysarvioinnin toteuttamisesta. Samasta aiheesta puhunut Päijät-Hämeen toimitusjohtaja Outi Hongisto näki yritysvaikutusten arvioinnin tär-keimpänä tavoitteena olevan kuntien sitoutuminen uuteen ajattelutapaan ja sen ulottaminen kuntayhty-miin, liikelaitoksiin ja maakuntaliittoihin.

Paikallisyhdistyksiä palkittiin hyvästä toiminnasta

Vuoden 2010 paikallisyhdistyksiä ovat Tenonlaakson Yrittäjät, Humppilan yrittäjät, Keuruun Yrittäjät ja Kouvolan Yrittäjät. Vuoden toimialajärjestö –palkinnolla huomioitiin Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry.

Alle 50 jäsenen sarjassa palkittu Tenonlaakson Yrittäjät on Suomen pohjoisin paikallisyhdistys, joka saavutti jäsentavoitteensa ja joka tekee hyvää yhteistyötä kunnan kanssa.

50-100 jäsenen yhdistysten joukosta palkittu Humppilan Yrittäjät on onnistunut saamaan uusia jäseniä eronneiden tilalle. Järjestäytymisaste oli 53 prosenttia.

Keuruun Yrittäjissä on yhdistyksen jäseniä vaikuttamassa useissa kunnan toimikunnissa ja muissa eli-missä. Yhdistys on panostanut tiedottamiseen ja kotisivuihin.

Kouvolan Yrittäjät huomioitiin sarjassa yli 250 jäsenen yrittäjäyhdistykset. Yhdistys on kaupungin kun-tauudistuksen jälkeen edistänyt aktiivisesti alueen paikallisyhdistysten yhteistyötä. Tiedotustoiminta on järjestelmällistä ja hyvin suunniteltua.

Vuoden toimialajärjestö –palkinnolla huomioitu Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Liikevaihdon ja työllistävyyden mukaan mitattuna edustavuus on 95 prosenttia sähköistysalasta. Se on yksi Suomen Yrittäjien 53 toimialajärjestöstä. Vuoden toimialajärjestö valittiin nyt kolmannen kerran.

Osallistujat kokoontuivat myös aluejärjestöjen omiin palavereihin, joissa pohdittiin kunkin alueen ajan-kohtaisia asioita. Uusille puheenjohtajille, joita mukana yli 50, annettiin ohjeita tehtävän hoitamiseen ja innostettiin osallistumaan POMO-koulutukseen. Uutena ohjelmassa oli usean eri paikallisyhdistyksen puheenjohtajien puheenvuorot omien paikallisyhdistysten toiminnasta, josta osallistujat saivat hyviä eväitä kotiin viemisiksi.

Puoluevaikuttajien paneelissa valtiovarainministeri Jyrki Katainen, pääministeri Mari Kiviniemi, SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner ja paneelin vetäjä, Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi

Varsinaissuomalaisten aluepalaverissa keskusteltiin jäsenhankinnasta ja -pysyvyydestä. Ilmeistä päätellen meininki oli hyvä.

Heimo Turunen