Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on selvittänyt kansliapäällikkö Erkki Virtasen johdolla yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevaa toimintamallia julkisen palvelutuotannon monipuolistamiseksi ja yrittäjyyden mahdollisuuksien laajentamiseksi.

Esimerkiksi eettistä arvoperustaa voimakkaasti korostavat hoiva-alan toimijat voisivat näin ryhtyä helpommin yrittäjiksi.

Helmikuussa annetun loppuraportin suosituksena oli, että yhteiskunnallista yrittäjyyttä varten kehitetään liiketoimintamalli. Uuden hallituksen tehtävänä olisi käynnistää mallia koskeva kehityshanke, jolla muun muassa luotaisiin kriteerit, millä yhteiskunnallisille yrityksille myönnetään sertifikaatti sekä seurantamenettely. Uusille tai erillisille tukimenettelyille työryhmä ei sen sijaan nähnyt tarvetta.

Yhteiskunnallisen yrityksen määritelmässä korostuu yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, mitä tarkoitusta varten yritys käyttäisi voitostaan yli puolet toimintansa kehittämiseen.

Työryhmä myös kannustaa kuntia kehittämään hankintakriteerejään tukemaan palveluiden pitkäjänteistä kehittämistä sekä lisäämään sosiaalisten kriteereiden käyttöä julkisissa hankinnoissa.

Mihin tarvitaan?

Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesosella on lähtökohtaisesti hieman varauksellinen kanta koko toimintamallia kohtaan. Tätä selittää valmisteluissa käydyt keskustelut.

- Muutamilla työryhmän jäsenillä oli perusasenteena, että suomalaiset yrittäjät toimisivat jonkinlaisessa arvotyhjiössä ja että nyt tarvittaisiin uutta eettisempää toimintamallia. Suomen Yrittäjien mielestä yritykset toimivat riittävän arvopohjaisesti ja eettisesti työllistäessään ihmisiä ja maksaessaan veronsa. Se on nähty nyt taantuman aikana, kun pk-yritykset ovat pitäneet kiinni työntekijöistään.

- Toinen tulokulma Suomen Yrittäjillä on käytännönläheisempi. On vaikea nähdä syitä, miksi kenenkään kannattaisi alkaa yhteiskunnalliseksi yrittäjäksi. Rajata siis vapaaehtoisesti etukäteen mahdollisuutensa onnistua yrittäjänä taloudellisesti, mutta kantaa kuitenkin yrittäjäriski niin kuin kaikki muutkin yrittäjät.

Pesonen korostaa, että millekään taholle ei voi antaa mitään etuoikeutettua asemaa julkisissa hankinnoissa.

- Kansalaisjärjestöt ovat olleet vaikeuksissa, koska eivät ole taloudellisen tehokkuuden vaatimuksien puuttuessa pystyneet kehittämään toimintaansa. Esimerkiksi sosiaalipalveluissa ei ole pitkään aikaan ollut merkittävää kilpailua, mutta hankintalain mukaan kaikki ovat nyt samassa asemassa ja kilpailussa vaan pitäisi opetella pärjäämään. Tätä lähtökohtaa yhteiskunnallinen yrittäjyys ei pysty muuttamaan.

Vaihtoehto kolmannelle sektorille

- En tiedä, tarvitaanko meillä tällaisia yrityksiä. Minulla ei ole siitä mitään missiota, tyynnyttelee kansliapäällikkö Erkki Virtanen.

- Halusin vain tasapuolisuuden nimissä kääntää tämänkin kiven. Olen huolissani Suomen demografisesta kehityksestä, ja tämä voisi olla yksi keino ratkaista niitä haasteita, joita väestön ikääntymisestä aiheutuu palvelutuotannolle.

- Malli voisi edistää monen kolmannen sektorin toimijan siirtymistä yritysmuotoiseksi ja myös kunnat voisivat sitä käyttää omien toimintojensa ulkoistamisessa, aavistelee Virtanen.

Suurin muutos olisi, että yhteiskunnallisiksi yrityksiksi profiloituvat yritykset saisivat käyttää siitä myönnettyä sertifikaattia ja saisivat siitä jotain hyötyä palveluita ostettaessa.

- Voihan kuvitella, että ihmiset hoivapalveluihin hakeutuessaan voisivat jossain määrin mieluummin hakeutua tällaiseen yritykseen kuin kansainvälisen kapitalistisen yrityksen hoiviin, Erkki Virtanen pohtii.

Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen ei näe tarvetta yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle. - Yritykset toimivat riittävän arvopohjaisesti ja eettisesti työllistäessään ihmisiä ja maksaessaan veronsa. Kuva: Sini Pennanen.

anneli.perkio@y-lehti.fi