Seuraavat kysymykset esitettiin kaikille varsinaissuomalaisille yrittäjäehdokkaille. Alla kaikkien vastanneiden näkemykset aiheista.

1) Korkeat oppisopimuspalkat on todettu erääksi oppisopimuskoulutuksen esteeksi. Olisiko ajateltavissa, että oppisopimuspalkat kytkettäisiin työnantajan saamaan suoritteeseen? Palkkaa tarkistettaisiin oppisopimusopiskelijan työsuoritteen ja osaamisen kasvaessa.

2) Listaamattomien pk-yritysten osinkoverotus on yhdenkertaista tietyin edellytyksin. Yritys maksaa ensin veroa 26 prosenttia ja osinkojen verotusta huojennetaan, jotta samaa tuloa ei verotettaisi kahteen kertaan. Huojennus on sidottu sijoitetun pääoman määrään eli yrityksen nettovaroihin ja huojennus 9 prosenttia oman pääoman määrästä. Onko nykyinen osinkoveromalli säilytettävä tai miksi osinkoverojärjestelmää pitäisi muuttaa?

3) Arvonlisävero on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, 23 prosenttia. Ruuan arvonlisävero on 13 ja esimerkiksi kirjoista maksetaan 9 prosentin arvonlisäveroa. Veronmaksajien keskusliitto esittää parin prosenttiyksikön lisäystä kaikkiin, jolloin arvonlisäverokannoiksi tulisivat 25 - 15- 11. Mitä mieltä olette arvonlisäveron 2:n prosenttiyksikön tasokorotuksesta? Pitäisikö siirtyä yhtenäiseen arvonlisäverokantaan?

4) Väestön ikääntyminen ja työvoiman väheneminen asettavat haasteita kuntien taloudelle. Miten kuntien vastuulla olevat hoiva- ja hoitopalvelut voidaan turvata tulevina vuosina?

5) Jos tulette valituksi eduskuntaan ja teidän pitäisi tehdä yksi aloite yrittäjien hyväksi, niin mitä ehdotatte?

Mauri Salo (kesk.):


1) Työnantajalle tulisi maksaa korvausta siitä, että työnantaja tekee oppisopimuksen ja sitoutuu työllistämään ja opastamaan työntekijää. Työn mielekkyyden vuoksi en kannata tulospalkkausta.  Ohjeiden mukainen palkka ja tiukka seuranta työntekijän edistymisestä on välttämätöntä.


2) Verotus on nyt oikealla tasolla.

3) Arvonlisäveron korotus ei ole kannatettavaa, mutta valtiontalous on alijäämäinen ja siksi lisätuloja valtio tarvitsee. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden veroa ei tule korottaa missään tapauksessa. Verokannan muutos 23:sta 24:ään on hyväksyttävä mutta ei ongelmaton, sillä loppukäyttäjä kokee nykyisenkin veron korkeaksi. Käytännössä korkea arvonlisävero edistää harmaata taloutta. Selkeä ei kautta linjan esitetylle 2 prosentin korotukselle.

4) Tukemalla omaishoitoa tehokkaasti ja hyödyntämällä yksityisen sektorin osaamista.

5) Uudistan lakialoitteeni äitiydestä johtuvien työnantajan kustannusten siirtämisestä Kelalle.

Esko Kiviranta (kesk.):

1) Työehtosopimuksissa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon oppisopimuskoulutettavien kehittyminen työssä. Työehtosopimuksiin tulisi saada liukumia, jotka ottaisivat huomioon koulutettavan henkilön työpanoksen paremmin kuin nykyiset harjoittelijapalkat. Myös valtion työnantajalle maksamia koulutuskorvauksia tulisi tarkistaa ylöspäin.

2) Kannatan nykyisen osinkoveromallin säilyttämistä.

3) Arvonlisäveron korotuksen siirtäminen myyntihintoihin on usein vaikeaa. Pahimmillaan arvonlisävero voi jäädä yrittäjän maksettavaksi. Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa jouduttaneen ainakin tilapäiseen yleisen arvonlisäverokannan korotukseen. Kahden alemman verokannan korottamista en kannata, en myöskään yhtenäistä arvonlisäverokantaa.

4) Tilanne on haasteellinen, mutta pidän erittäin tärkeänä, että hoiva- ja hoitopalvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Yksityiset toimijat täydentävät palvelujen tarjontaa.

5) Yrittäjyyttä tulee edistää verotuksellisin keinoin. 

Liisa Sulkakoski (kok.):

1) Ajatus on erittäin hyvä.

2) Osinkoverojärjestelmän muutos tulee toteuttaa nykyisen osinkoveromallin pohjalta niin, että pk-yritysten verotaakka ei kasva.

3) Kannatan arvonlisäveron korotusta, eli kulutuksen verotusta tulee suosia tuloverojen sijaan. Asteittainen korotus olisi suotavaa. Yhtenäinen alv-kanta ei ole hyväksyttävää koska alv:lla voidaan ohjata tuotteiden kulutusta.

4) Pitämällä huolta vanhuksista. Hyväkuntoisemman vanhusväestön hoiva –ja hoitopalveluiden kustannukset ovat alhaisemmat. Priorisointi on myös tärkeää - vanhuksemme ovat tärkeitä.

5) Ehdotan yrittäjien loma-korvausta eli osa yrittäjän maksamista veroista tulisi ohjata takaisin yrittäjälle lomakorvauksena, jolloin tuettaisiin yrittäjän terveyttä ja jaksamista.

Riitta Koskimies ( vihr.):

1) Oppisopimus on tärkeä koulutusmuoto. Palkan voisi sitoa suoritteeseen, mutta liian mutkikkaita laskentaperusteita pitää välttää.

2) Malli ei kannusta tuotekehitystoimintaan, vaan ohjaa nettovarallisuuden kasvattamiseen. Toinen heikkous on, että kaksoisverotus koskee lähinnä omistajayrittäjää, mutta myös muita osingonsaajia käsitellään samoin. Suurituloisia malli houkuttaa osinkotuloihin, mikä on merkittävä syy tuloerojen kasvuun. Järjestelmä kaipaa muutosta, jossa edellä olevat heikkoudet korjataan mutta riskinotto palkitaan.

3) Arvonlisävero on kulutusvero, ja siksi vihreät kannattavat sen nostoa. Palvelujen arvonlisäveroa ei tule nostaa, varsinkaan sellaisten joita voidaan kotonakin itse tehdä, vaikutukset työllisyyteen olisivat dramaattiset. Ravintolasta ja kaupasta ostetun ruuan arvonlisäveron on pysyttävä samalla tasolla. Pientuloisille tulee osoittaa veronkevennyksiä, koska arvonlisävero kohdistuu heihin kaikkein voimakkaimmin.

4) Peruspalvelujen osalta on usea kokeilu todistanut, että niiden tuottaminen kunnallisena palveluna on edullisempaa kuin ostopalveluna. Pidän tärkeänä, että perushoito- ja -hoiva säilyvät korkeatasoisina kaikille. Monenlaista täydentävää ja vaihtoehtoja tarjoavaa palvelua tarvitaan myös.

5) Ajaisin yksinyrittäjien ja osa-aikaisten, esimerkiksi luovan alan yrittäjien perustulon ja -turvan järjestämistä.

Ulla Huittinen ( kesk. ):

1) Oppisopimuskoulutus on hyvä tapa tarjota koulutusta esimerkiksi silloin, kun muuta koulutuspaikkaa ei aukene. Koulutuksen järjestäminen vaatii työnantajalta lisäpanostusta. Mielestäni palkka voitaisiin kytkeä suoritteeseen. Tämä varmaan osaltaan lisäisi oppisopimuskoulutuspaikkoja. Palkan tarkastaminen saattaisi myös kannustaa nopeampaan oppimiseen.

2) Mielestäni nykyinen malli on säilytettävä.

3) Mielestäni hyvä malli on se, että perushyödykkeitä kuten ruoka, lääkkeet ja matkustus, verotetaan vähemmän. Muilta osin arvonlisäveroa voidaan korottaa.

4) Kuntien omaa palvelutuotantoa tulee täydentää yksityisten palveluntuottajien sekä kolmannen sektorin tuottamilla palveluilla. Se myös lisää käyttäjän valinnanvapautta, esimerkiksi palveluseteli on hyvä väline. Laatu on kuitenkin turvattava.

5) Ehdotan aloitetta vanhemmuuden kustannusten jakamisesta työnantajien kesken. Tällä hetkellä kustannukset kurittavat erityisesti naisvaltaisten alojen pienyrittäjiä.

Ahmed Al Chibib ( sdp. ):

1) Palkka ei saisi olla esteenä työllistämisessä. Jos näin on, on muutettava työllistämisen esteitä. Kannatan mallia, jossa palkka voisi lähteä hieman alemmalta tasolta, mutta sitä nostettaisiin osaamisen kasvaessa.

2) Nykyinen osinkoveromalli säilytettävä, koska se toimii porkkanana yrittäjälle. Ei tarvetta muutoksiin.

3) Vastustan ehdottomasti kahden prosenttiyksikön tasokorotusta. Ei pidä yhtenäistää. Ruuan arvonlisävero on jätettävä nykyiselle tasolle. Sitä ei saa nostaa koska se vaikuttaisi kipeimmin pienituloisiin. Se vaikuttaisi myös yrittäjän liikevaihtoon negatiivisesti.

4) Jokaisella vanhuksella on oikeus saada hoiva- ja hoitopalvelut. Ikääntyneet kansalaiset ansaitsevat sen kunnioituksen, joka heille kuuluu. Kyse on ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista. Niiden turvaaminen hoidetaan vähentämällä kuntien byrokratiaa ja hallintokuluja.

5) Tehdään yritystoiminnan aloittaminen helpommaksi. Pienten yritysten tukemiseksi ja kannustamiseksi on tehtävä lakimuutoksia, jotka suovat paremmat mahdollisuudet käynnistää yritystoiminta.

Anna-Liisa Koivisto ( kesk. ):

1) Tämä on kannatettava kehittämisehdotus.

2) Nykyinen malli voidaan säilyttää.

3) Kannatan kulutuksen verotusta eli arvonlisäveron nostoa kahdella prosentilla, paitsi en terveyttä edistävien tuotteiden enkä lääkkeiden kohdalla. Jokainen ihminen tarvitsee ruokaa ja juomaa. On perusteltua, että ruuan arvonlisävero on matalampi.

4) Kuntien hoiva- ja hoitopalveluista tulee ostaa osa yksityissektorilta, esimerkiksi 20 – 30 prosenttia. Yhteistyö yksityissektorin kanssa luo muutospuskurin julkiselle palvelutuotannolle sen muuttuessa. Palvelusetelin käyttöönottoa kotihoitoon tulee nopeasti kehittää, jotta pk-yrityksille luotaisiin lisää toimintamahdollisuuksia. Ehdotan, että terveysrahasto- tai alueellista rahastomallia arvioidaan uudelleen tulevalla eduskuntakaudella terveys- ja sosiaalihuollon rahoittamiseksi, jotta kuntalainen saisi palvelut yhdeltä luukulta ja tuottajien verkko olisi monipuolinen.

5) Hankintalain ohjeistamissa kilpailutuksissa tulee korostaa yrittäjien ammattitaitoa eikä erilaisten kuvaavien lomakkeiden määrää, sekä lisätä osakilpailutusten ohjeistusta jotta pk-yrityksilläkin on mahdollisuuksia.

Timo Kaunisto ( kesk. ):

1) Oppisopimus on nostettava yhdeksi keskeisimmistä tavoista työllistää ja kouluttaa nuoria. Koska painopiste on koulutuksessa, on työnantajan osuuden kokonaiskustannuksesta oltava alhainen, etenkin koulutuksen alkuvaiheessa. Kannatan asteittaista korotusmallia.

2) Nykyinen pk-yrityksen osinkoverotus on pääpiirteissään hyvin toimiva. Kannustinvaikutuksen lisäämiseksi olen valmis alentamaan yritysveroa kaksi prosenttiyksikköä. Mielestäni myös verovapaan osingon kattoa voidaan laskea noin 50 000 euroon. Haluaisin, että työllistävyyden määrittelyä osana nettovarallisuuden laskentaa kehitettäisiin ainakin kokeiluluontoisesti.

3) En kannata yhtä yhtenäistä verokantaa. Arvonlisäveroa voidaan korottaa pari prosenttiyksikköä. Kokemukset Saksasta osoittavat, että alv:n korotuksen talous kestää hyvin, jos yritystoiminnan muut kannusteet ja kokonaisuus on kunnossa.

4) Kuntataloudessa on parannettava tuottavuutta erityisesti tietojärjestelmiä kehittämällä. Yksityinen vaihtoehto on monessa tapauksessa vaihtoehto kunnalliselle palvelulle, mutta pääsääntöisesti vain täydentäen.

5) Kyllä se liittyy pienyrittäjillä ensimmäisen tai toisen työntekijän palkkaamiseen. Tätä kynnystä on kannusteilla alennettava.

Martti Wallasvaara ( vihr. ):

1) Oppisopimusjärjestelmää tulee kehittää joustavammaksi ja houkuttelevammaksi, ja tässä suoritekin voidaan huomioida. Suoraviivainen kytkeminen suoritteeseen ei liene järkevää. Se on oppisopimuksen idean vastaista, sillä on selvää, että oppilaan suorite on pienempi kuin osaajan.

2) Osinkotulojen verotuksen maltillisesta kiristämisestä vallitsee yhteiskunnassa laaja yksimielisyys. Yrittämisen kannustimet ovat tärkeitä mutta eivät menettäisi tehoaan vaikka myös listaamattomien pk-yritysten osinkoverotus olisi mukana kehityksessä esimerkiksi laskemalla hieman verottomien osinkojen ylärajaa.

3) Vaikka arvonlisävero on verona tehokas, suhtaudun kriittisesti sen kiristämiseen. Se heikentää palvelusektorin kehittymistä ja on varsin regressiivinen.

4) Hoiva- ja hoitopalvelut voidaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisremontilla. Turun tarkastuslautakunnan puheenjohtajan näköalapaikalta kaipaan kunnissa sektorin rakenteellisia uudistuksia ja selkeää priorisointia.

5) Ehdotan vanhemmuuden kustannusten korvausten kasvattamista ja tasaamista mies- ja naisvaltaisten alojen kesken.

Pertti Hemmilä ( kok. ):

1) Ammatillinen koulutus ja työssä oppiminen pitäisi nykyistä enemmän kytkeä toisiinsa. Se on useimmissa tapauksissa melkoinen rasite työnantajalle eikä kustannuksia pidä sälyttää yrittäjille.

2) Nykyinen malli pitää säilyttää, mutta ehkä 90 000 euron rajaa voitaisiin laskea. 1990-luvun laman jälkeen luotu yritysverojärjestelmä on kannustanut pieniäkin yrityksiä vahvistamaan taseitaan ja lisäämään omia pääomiaan.

3) Yhtenäinen arvonlisäverokanta olisi selkein. On väitetty, että alv:n korotus ei vaikuttaisi yrityksille mitään, koska kyseessä on muka ”läpikulkuvero”. Mutta jokainen yritys maksaa tuloksestaan – paitsi yritysveron, myös voimassaolevan arvonlisäveron.

4 Tärkein asia Suomen tulevaisuuden kannalta ja myös hoiva- ja hoitopalveluiden turvaamisen kannalta on julkisen talouden tasapainottaminen. Keventämisen edellytys on selkeä, täsmällinen, yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen lainsäädäntö.

5) Esimerkiksi työnantajan velvoitteet ja koukerot vaativat yrittäjiltä paljon osaamista ja erityisesti aikaa. Kuten hallintoa on reippaasti kevennettävä, myös yrittämiseen liittyvää hallintoa on purettava ja yksinkertaistettava – yrittäminen ja työnteko on saatava kannattavaksi.

Hanna Munter ( kok. ):

1) Kyllä, kannatan ajatusta. Kannustinperiaatteen mukaan suoritteen kasvaessa myös palkka nousee. Tämä madaltaa yrittäjien kynnystä ottaa oppisopimusopiskelijoita töihin, ja on hyvä tapa saada osaavaa työvoimaa.

2) Järjestelmä tällaisenaan on parempi kuin esitetyt muutokset. Verovapaita osinkoja ei ole olemassakaan, vaikka eräät puolueet tavallaan ehdottavat osinkojen kaksinkertaista verotusta. Nyt kannattaa etsiä parempaa toimintamallia rauhassa.

3) En ole henkilökohtaisesti tyytyväinen korotukseen vaikka kokoomus sitä esittääkin, ja valtion kassavajetta sillä paikattaisiin. Tästä kärsisivät pienyritykset ja tietyt kilpaillut toimialat, jotka eivät voisi laittaa arvonlisäveroa suoraan kuluttajahintaan vaan se olisi tuloksesta pois. Toimintaedellytykset huononisivat. Sen sijaan meidän on taattava kilpailukyky muihin EU-maihin nähden.

4) Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu, mutta ei suinkaan ainoa. Työnantajien on kehitettävä joustavia elementtejä työntekijöiden jaksamiseen ja työssä viihtymiseen. Vanhus-neuvola –ajatus on jo esitetty, ja tukisi kotona asumista niin pitkälle kuin hoivantarvitsija itse haluaa. Yksityisten hoivakotien merkitys kasvaa.

5) Ehdottomasti yrittäisin vaikuttaa siihen, että yrittäjän sosiaaliturva saataisiin palkansaajan sosiaaliturvan tasolle.

Teija Ek-Marjamäki ( kesk. ):

1) Oppisopimuskoulutus on hyvä lisä muun koulutuksen rinnalle. Palkan pitäisi nousta sitä mukaa kun taidot karttuvat ja työn laatu paranee.

2) Huomattavan suurien osinkotulojen verotusta pitää progressiivisesti nostaa.

3) Arvonlisävero on valtion tulojen kannalta erittäin merkittävä ja sitä jouduttaneen hieman korottamaan. En korottaisi kuitenkaan ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveroa.

4) Työuria on pidennettävä ja koulutuksen laatuun on panostettava. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Erilaisia hoitomuotoja laitoshoidon rinnalla, kuten palveluasuminen ja kotihoito kotipalvelun ja tai omaisten turvin, on lisättävä.

5) Innovatiiviseen esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannon tutkimukseen on panostettava.