Perinteisesti on ajateltu, että yritysstrategian osa-alueita ovat markkinointi, tuotanto, henkilöstöpolitiikka ja talous. Tilanne on kuitenkin muuttunut.

Aiheesta Tampereen teknillisessä yliopistossa viime marraskuussa väitellyt Turun AMK:n projektipäällikkö Ilpo Penttinen nostaa kestävän kehityksen strategian yhtä tärkeäksi osa-alueeksi tuotannollisten pk-yritysten johtamisessa.

- Yrityksen on nykyisin huomioitava ympäristötekijät, mutta sitä ei ole vielä tietoisesti huomioitu tällaisessa viitekehyksessä, Penttinen sanoo. Väitöskirjassaan hän luo malleja, joilla voi helpommin ymmärtää ekotehokkuuden kytkennät tuotannollisen toiminnan eri prosesseissa.

- Pk-yrityksissä ajatellaan yleensä tuotantoprosessia ja jo lakienkin mukaan on kiinnitettävä huomiota tuotteen koko elinkaareen. Ekoajattelun pitäisi kuitenkin linkittyä yrityksen kaikkiin muihinkin strategioihin.

Penttinen vertaa ekotehokkuutta laatujärjestelmiin, jotka ovat jo pk-yrityksillekin tuttuja työkaluja yrityksen kilpailukyvyn kehittämisessä.

- Tämä on vain huomattavasti laajempi kokonaisuus.

Mutta juuri kokonaisuutena käytännöllisesti ajattelevien pk-yritysten on monta kertaa vaikea nähdä ekotehokkuutta. Kokonaisuudesta ymmärretään vain joitakin osa-alueita: joillekin ovat tärkeitä energiakysymykset, toisille kierrätys.

Ilpo Penttisen luomat mallit auttavat kiinnittämään huomiota ekotehokkuuteen kautta koko yrityksen toiminnan. Ihan taloudellisten säästöjenkin lisäksi se voi tuoda yritykselle merkittävää kilpailuetua markkinoilla. Valveutuneet kuluttajat vaativat yrityksiltä yhä enemmän ja EU-lainsäädäntö ympäristöasioissa kiristyy joka tapauksessa koko ajan. Näissä olosuhteissa kannattaa olla mieluummin edelläkävijä.

- Ekotehokkuusajattelu antaa myös näkökulmia uusille ideoille ja liiketoimintamahdollisuuksille. Pk-yritykset ovat Suomessa jo nyt hyvin merkittäviä innovaatioiden lähteitä, mutta ekotehokkuusajattelu antaisi yrityksille myös vähän lisää aihetta miettiä uusia innovaatioita, Ilpo Penttinen uskoo.

Wuppertal-instituutin kuuluisa laskelma siitä, että tarvitsemme vuonna 2050 neljä maapalloa, jos nykymeno jatkuu, on kunniapaikalla Ilpo Penttisen toimistossa.

anneli.perkio@y-lehti.fi