Kunnissa kaivataan edelleen parempaa hankintaosaamista. Yrittäjyyskasvatuksen kirjaaminen elinkeino-ohjelmaan taas antaa selkärankaa kunnissa tehtävälle yrittäjyyskasvatustyölle, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom sanoi Elinkeinofoorumissa Turussa. Sanoissa kiteytyivät vasta julkistetun, varsinaissuomalaisille kunnanjohtajille tehdyn kyselyn tulokset.

Kyselyyn vastasi 23 kunnanjohtajaa. Vain yhdeksän piti kuntansa hankintaosaamista riittävänä, 11 kaipasi lisäoppia ja kolme ei vastannut kysymykseen.

Yrittäjyyskasvatusta tukevaa, opettajille suunnattua YES-keskus –palvelua pidettiin tarpeellisena 19 kunnassa. 17 kuntaa oli kirjannut ohjeita yrittäjyyskasvatuksesta elinkeinopoliittiseen ohjelmaansa.

Ajan tasalla oleva elinkeinopoliittinen ohjelma löytyi 21 kunnasta. Yrittäjät olivat olleet mukana ohjelmien teossa lähes yhtä monta kertaa.

Suurempi hajonta syntyi, kun kunnanjohtajilta kysyttiin, miten kunnassa tehtävien päätösten yritysvaikutuksia arvioidaan: 13 vastasi, että asiaa varten on tehty konkreettiset mittarit tai ohjeet.

Useimmat elinkeinopoliittiset ohjelmat sisälsivät julkisiin hankintoihin liittyvää ohjeistusta. Useimmissa ohjeistuksissa oli otettu erikseen huomioon kansalliset kynnysarvot alittavat pienhankinnat.

17 kunnanjohtajaa ilmoitti, että kunnassa on tarvetta hankinta-asiamiespalvelulle.

Tieto estää turhat riidat

– Yrittäjäystävällisessä kunnassa asioita tehdään avoimesti, läpinäkyvästi ja suunnitelmallisesti. Yrittäjäystävällisyys ei merkitse ainakaan sitä, että kunta kilpailee yksityisillä markkinoilla, elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen Suomen Yrittäjistä sanoi.

Pesonen kertoi kohtaavansa usein yrittäjiä, jotka tuntevat, että heitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti kilpailutuksissa.

– Sitten lähdetään markkinaoikeuteen, vaikka perusteet ovat heiveröisiä. Nämä tilanteet vältettäisiin, jos kilpailutukset olisivat läpinäkyviä

Yritysvaikutusten arviointi on Pesosen mielestä otettu harvinaisen hyvin huomioon Varsinais-Suomen kunnissa.

– Jos elinkeino-ohjelmia voi vielä kehittää, kehittäkää niitä konkretian suuntaan, hän sanoi.

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta totesi, että kilpailua yksityissektorin kanssa ei voi täysin välttää.

Kaarinassa on 30 995 asukasta ja noin 1800 yritystä. Kaupungin yritysilmapiiri on useissa yrityskyselyissä todettu erittäin hyväksi.

– Henkilökohtaiset suhteet, tapaamiset yrittäjien kanssa ja nopea päätöksenteko ovat Pesosen mainitsemaa konkretiaa. Myös seudullinen yhteistyö on tärkeää, Virta sanoi.

Meriteollisuuden tuki ei ole muilta pois

Vaikka telakkateollisuudella menee nyt huonosti, Varsinais-Suomessa ei ole heitetty hanskoja tiskiin, yksikön päällikkö Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sanoi.

– Meriteollisuus on tulevaisuudessakin vahva toimija alueella. Meillä on vahvoja kehittämistoimia, joiden piiriin on tarkoitus ensivaiheessa saada 300 yritystä. Haasteena on nyt saada yrityksille tietoa kehittämismahdollisuuksista. Pitää myös huomata, että meriteollisuusverkoston tukeminen ei ole pois Turun telakan toiminnasta, vaan ne päinvastoin vahvistavat toisiaan.

Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjistä kertoi hankintaosaamiseen liittyvistä solmukohdista.

– Liian lyhyet tarjousajat, liian laajat kokonaisuudet ja kilpailun tosiasiallinen rajoittaminen vain harvoille tarjoajille, hän listasi kohtaamiaan ongelmia.

Uusin hankintoihin liittyvä, yrittäjille tarkoitettu palvelu on internetissä toimiva vahti, joka toimittaa joka kuukausi 50-60 hankintailmoitusta sadoille potentiaalisille tarjoajille.

Turun hankinta- ja logistiikkajohtaja Pauliina Lautiainen kertoi, että kolme vuotta toiminut Turun Hankinta- ja logistiikkakeskus käsittelee joka vuosi noin 200 kilpailutusta. Niiden yhteisarvo on 100-220 miljoonaa euroa. Turun kaikkien hankintojen yhteisarvo on 486 miljoonaa euroa.

– Hankintayhteistyössä on mukana 19 kuntaa, Lautiainen kertoi.

Isot hankintakokonaisuudet eivät ole kunnille mikään pakko, vaikka niin usein sanotaan, elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen muistutti.

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta ja yrittäjä Lasse Lintervo osallistuivat elinkeinofoorumiin. Omassa kommenttipuheenvuorossaan Lintervo painotti sitä, miten tärkeää kunnissa on arvioida päätösten yritysvaikutuksia.